{"id":118,"date":"2019-07-02T13:47:51","date_gmt":"2019-07-02T10:47:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/?p=118"},"modified":"2019-07-02T13:49:42","modified_gmt":"2019-07-02T10:49:42","slug":"washingtonin-yliopiston-suomen-kielen-ja-kulttuurin-professori-andrew-nestingen-tervetuloa-seattleen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/2019\/07\/02\/washingtonin-yliopiston-suomen-kielen-ja-kulttuurin-professori-andrew-nestingen-tervetuloa-seattleen\/","title":{"rendered":"Washingtonin yliopiston suomen kielen ja kulttuurin professori Andrew Nestingen: \u201dTervetuloa Seattleen!\u201d"},"content":{"rendered":"

Urpo Nikanne<\/p>\n

Tutkimusvapaani aikana minulla on ollut hieno mahdollisuus vierailla puolen vuoden ajan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 Washingtonin yliopiston (http:\/\/www.washington.edu\/<\/a>) skandinavistiikan laitoksella (Department of Scandinavian Studies) ja tutustua laitoksen toimintaan ja ihmisiin.<\/p>\n

Suomen professorina on vuodesta 2001 alkaen toiminut Andrew Nestingen<\/strong> eli tuttavallisemmin Andy<\/strong>. Haastattelin Andya juhannusaattona 2019. Halusin tiet\u00e4\u00e4, miten suomen kielen ja kulttuurin oppiaine on saatu Washingtonin yliopistoon, kuka suomea opiskelee, miten Andy itse on innostunut suomen kielest\u00e4 ja kulttuurista ja mit\u00e4 h\u00e4n tutkii ja opettaa.<\/p>\n

Washingtonin yliopisto ja sen suomen kielen oppiaine<\/strong><\/p>\n

Washingtonin yliopisto eli UW on suuri 54 000 opiskelijan yliopisto Seattlessa. Yliopisto on akateemisesti tunnustettu ja menestyy jatkuvasti erilaisissa yliopistojen laatuvertailuissa.\u00a0 UW:n Skandinavian tutkimuksen laitoksella voi my\u00f6s opiskella suomen kielt\u00e4 ja kulttuuria kaikilla tasoilla alkeiskursseilta tohtoriksi asti. Oppiaine toimii professorin ja vierailevan lehtorin voimin.\u00a0 Kandidaatteja suomen kielest\u00e4 valmistuu vuosittain 2-3. Joka toinen tai kolmas vuosi valmistuu maisteri. Muutama tohtori on my\u00f6s saanut v\u00e4it\u00f6skirjan valmiiksi. Skandinavistiikan laitoksella opetetaan suomen lis\u00e4ksi my\u00f6s kaikkia pohjoismaisia ja balttilaisia kieli\u00e4 ja kulttuureita.<\/p>\n

\"\"

Skandinavian tutkimuksen laitos sijaitsee Raitt Hallissa<\/p><\/div>\n

Andy kertoi, ett\u00e4 suomen kielen oppaine\u00a0 perustettiin 1990, kun skandinavistiikan laitosta piti laajentaa. Iltakursseja tarjoamalla oli mahdollisuus saada laitokselle suomen kielen ja kulttuurin professuuri. UW:n ensimm\u00e4inen suomen kielen ja kulttuurin professori oli Tom DuBois<\/strong>, joka nyt toimii Wisconsinin yliopistossa Madisonissa.\u00a0 Andysta tuli yliopiston j\u00e4rjestyksess\u00e4 toinen suomen kielen professori vuonna 2001.<\/p>\n

Vieraileva lehtoraatti saatiin laitokselle 1994, kun Tom DuBois yhdess\u00e4 laitoksella vierailleen Helsingin yliopiston it\u00e4merensuomalaisten kielten professorin Seppo Suhosen<\/strong> kanssa onnistui j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n puoleksi Suomen opetusministeri\u00f6n ja puoleksi UW:n rahoittaman suomen vierailevan lehtoraatin. Nyt lehtoraatti t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 25 vuotta. Vierailevana lehtorina voi olla kerrallaan korkeintaan viisi vuotta. Nykyisin lehtorina toimii Hanna-Ilona H\u00e4rm\u00e4vaara<\/strong>.<\/p>\n

Miksi suomen kielen oppaine on niin vahva juuri Seattlessa?<\/strong><\/p>\n

Seattlessa suomalaisuus on Andyn mukaan olennainen osa paikallisv\u00e4ri\u00e4, koska alueelle on aikanaan tullut paljon siirtolaisia pohjoismaista, enimm\u00e4kseen Skandinaviasta mutta my\u00f6s Suomesta mets\u00e4t\u00f6ihin ja kalastukseen. Uudempaa siirtolaisuutta Suomesta on tullut seattlelaisen yrityksen Microsoftin ja suomalaisen Nokian yhteisty\u00f6n ansiosta. Noin puolella suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoista onkin suomalaiset sukujuuret, joko uudemmat tai vanhemmat.<\/p>\n

\u00c5bo Akademin opiskelijoille ja henkil\u00f6kunnalle kiinnostava tieto on se, ett\u00e4 Seattlessa toimii Swedish Finn Historical Society (https:\/\/www.swedishfinnhistoricalsociety.org\/om-oss\/?lang=sv<\/a>) ja sen pit\u00e4m\u00e4 arkisto, joka on hyv\u00e4 syy tulla Seattleen. Muun muassa Lars Huld\u00e9n<\/strong> on tehnyt Seattlessa tutkimusta amerikansuomenruotsalaisista murteista.<\/p>\n

Suomen opiskelu antaa valmiuksia monenlaisiin ty\u00f6uriin<\/strong><\/p>\n

Kun kysyin, mit\u00e4 suomen kielen ja kulttuurin oppiaineesta valmistuneet opiskelijat tekev\u00e4t ty\u00f6kseen, Andy kertoi, ett\u00e4 viime aikoina monet ovat ryhtyneet k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n uralle. Esimerkiksi Sofia Oksasen, Johanna Sinisalon ja muiden Finlandia-palkittujen kirjailijoiden teokset on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt UW:sta valmistunut maisteri Lola Rogers.<\/strong> Osa on l\u00e4htenyt t\u00f6ihin Microsoftille, koska IT-alalla kehitet\u00e4\u00e4n ihmisen ja koneen v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta ja siin\u00e4 luonnollisten kielten ymm\u00e4rrys on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6markkinoista puhuttaessa Andy otti esiin mielenkiintoisen ja t\u00e4rke\u00e4n asian: Suomen ja muiden kieliaineiden opinnot antavat valmiuden ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tekstej\u00e4, kielt\u00e4 ja kulttuuria syv\u00e4llisesti. Antamansa l\u00e4hilukutaidon ansiosta kieliaineen opinnot antavat lis\u00e4arvoa my\u00f6s muiden oppiaineiden osaamiseen. Kieliaineen voi yhdist\u00e4\u00e4 tutkinnossa vaikkapa lakitieteeseen, ja se parantaa kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 lakitekstej\u00e4, sopimuksia ja muita tekstej\u00e4.<\/p>\n

Suomen kielen harrastus syntyi jo varhain<\/strong><\/p>\n

Andy kiinnostui suomen kielest\u00e4 jo nuorella i\u00e4ll\u00e4. H\u00e4n on kotoisin Minnesotan osavaltiosta, jonne on suuntautunut paljon siirtolaisuutta pohjoismaista. V\u00e4h\u00e4n vanhempana h\u00e4nen perheens\u00e4 muutti Torontoon. Torontossa oli naapurina suomalainen perhe, jonka j\u00e4senist\u00e4 tuli yst\u00e4vi\u00e4 , ja Andyn perhe vieraili my\u00f6s Suomessa perheen luona 1980-luvulla.\u00a0 Lukuvuonna 1989-1990 Andy tuli vaihto-oppilaaksi Ouluun ja oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt visusti, ett\u00e4 h\u00e4n oppii suomen kielen.\u00a0 Suomen kielen opiskelua Oulussa auttoi, ett\u00e4 lukiossa oli opettaja, jolta h\u00e4n sai suomen kielen erityisopetusta.<\/p>\n

Andy on 47-vuotias ja innokas urheilumies, kest\u00e4vyysjuoksija ja hiiht\u00e4j\u00e4. Murtomaahiihtoa h\u00e4n alkoi harrastaa jo lapsena Minnesotassa. Oulussa hiihtoharrastus auttoi suomen kielen oppimista. Andy hiihti vaihto-oppilasaikanaan kilpaa Oulunsalon Vasamassa. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 seurakaverien kanssa oli pakkokin puhua suomea. Andy muistelee l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 Vasaman v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 valmentajaa Veikkoa<\/strong>, joka oli aina yst\u00e4v\u00e4llinen ja tuki hyv\u00e4ll\u00e4 tavalla suomen kielen oppimista.<\/p>\n

Akateemiset opiskelunsa Andy aloitti opiskelemalla kirjalllisuutta Saint Olaf Collegessa Minnesotassa p\u00e4\u00e4aineenaan englannin kieli ja kirjallisuus. Suomeen Andy p\u00e4\u00e4tyi uudelleen Fulbright-apurahan ansiosta, kun h\u00e4n sai vierailevan jatko-opiskelijan apurahan lukuvuodeksi 1996-1997 ja tuli vieralijaksi Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitokselle. Suomen-vierailunsa j\u00e4lkeen h\u00e4n tuli takaisin Yhdysvaltoihin ja ja Washingtonin yliopistoon suomen kielen professorin Tom DuBois\u2019n jatko-opiskelijaksi. Jatko-opintojensa aikana h\u00e4n k\u00e4vi usein Suomessa ja yhteys Suomeen s\u00e4ilyi aktiivisena.<\/p>\n

Tutkimusta rikoskirjallisuudesta, elokuvista, koulusta<\/strong><\/p>\n

Andy on kiinnostunut laajasti kielest\u00e4 ja kulttuurista. V\u00e4it\u00f6skirjansa h\u00e4n kirjoitti kulttuurin globalisaatiosta, ja h\u00e4nen kiinnostuksen kohteensa koskevat niin kirjallisuutta, elokuvaa kuin suomalaista koululaitostakin. Erityisesti Andy on tunnettu h\u00e4nen Aki Kaurism\u00e4en<\/strong> tuotantoa koskevista tutkimuksistaan. H\u00e4n on tutkinut laajasti my\u00f6s pohjoismaista rikoskirjallisuutta.<\/p>\n

Viime aikoina h\u00e4n on entist\u00e4 enemm\u00e4n ollut kiinnostunut tutkimaan suomalaista koululaitosta, joka on her\u00e4tt\u00e4nyt my\u00f6nteist\u00e4 huomiota USA:ssa. Andyn mukaan suomalainen koululaitos ja sen menestys pit\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 osana suomalaista kulttuuria ja historiaa. Suomen koululaitos on kehittynyt erottamattomana osana muuta yhteiskuntaa ja kulttuuria. Siksi suomalaista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tai sen osia ei voi sellaisenaan siirt\u00e4\u00e4 vaikkapa USA:han. Kun suomalaisesta koulusta halutaan ottaa oppia ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen toimintaa, pit\u00e4\u00e4 tuntea koululaitoksen laajemmat kulttuuriset ulottuvuudet. Tutkimus on viel\u00e4 alussa, mutta Andy on pit\u00e4nyt aiheesta jo opetusta ja kirjoittanut pari artikkelia.<\/p>\n

Andyn mukaan ulkomailla olevan suomen kulttuurin tutkijan on hyv\u00e4 valita sellaisia aiheita, jotka ovat jo valmiiksi tunnettuja, koska ne her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kiinnostusta kansainv\u00e4lisesti. T\u00e4llaisia ovat juuri esimerkiksi Kaurism\u00e4en elokuvat, pohjoismainen rikoskirjallisuus sek\u00e4 suomalainen koululaitos.<\/p>\n

Tervetuloa Seattleen!<\/strong><\/p>\n

Ennen kuin vedimme lenkkitossut jalkaan ja l\u00e4hdimme yhdeks\u00e4n kilometrin juoksulenkille, kysyin Andylta, mit\u00e4 terveisi\u00e4 h\u00e4n haluaisi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 \u00c5bo Akademin suomen kielen opiskelijoille.<\/p>\n

– <\/em>Tervetuloa Seattleen, jos on kiinnostusta! UW:lla on sopimus \u00c5A:n kanssa, ja olisi hauska, jos sit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin enemm\u00e4n. Meill\u00e4 on k\u00e4ynyt Suomesta esimerkiksi v\u00e4it\u00f6skirjan tekij\u00f6it\u00e4 vierailemassa.<\/em><\/p>\n

\"\"

Andy ja Urpo<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Urpo Nikanne Tutkimusvapaani aikana minulla on ollut hieno mahdollisuus vierailla puolen vuoden ajan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 Washingtonin yliopiston (http:\/\/www.washington.edu\/) skandinavistiikan laitoksella (Department of Scandinavian Studies) ja tutustua laitoksen toimintaan ja ihmisiin. Suomen professorina on vuodesta 2001 alkaen toiminut Andrew Nestingen eli tuttavallisemmin Andy. Haastattelin Andya juhannusaattona 2019. Halusin tiet\u00e4\u00e4, miten suomen kielen ja kulttuurin oppiaine on […]<\/p>\n","protected":false},"author":387,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-118","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-okategoriserade"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/users\/387"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=118"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":123,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118\/revisions\/123"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=118"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=118"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=118"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}