Cecilia Juuti<\/p>\n
Opettamisj\u00e4rjestyksen t\u00e4rkeys<\/p>\n
Pohdiskelen t\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4, miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 luokkahuoneessa kannattaa esitell\u00e4 opetettavia asioita. Se ei ehk\u00e4 ensiksi vaikuta asialta, johon tarvitsisi kiinnitt\u00e4\u00e4 paljon huomiota. Pedagogiikan opiskelijasta t\u00e4m\u00e4 tuntuu kuitenkin hyvin olennaiselta asialta, jota tulee huomioida kun suunnittelee oppituntia ja opintokokonaisuutta. Jos esimerkiksi ei esittele oppilaille kielioppia loogisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4, jokin aihe voi pahimmassa tapauksessa j\u00e4\u00e4d\u00e4 oppimatta, varsinkin jos se on opettamisvaiheessa oppilaille ihan uusi ja tuntematon.<\/p>\n
Kun koulussa opetetaan kielioppia, asioiden esitt\u00e4misj\u00e4rjestys on todella t\u00e4rke\u00e4, jotta oppiminen sujuisi hyvin ja opetuksesta olisi mahdollisimman paljon hy\u00f6ty\u00e4. Suomen kielen aloittelijoita ei esimerkiksi tietenk\u00e4\u00e4n kannata l\u00e4hte\u00e4 opettamaan vaikeimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4, vaan sen sijaan ensin esitell\u00e4 perusk\u00e4sitteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 huomioida, vaikka opiskelijat olisivatkin kokeneimpia suomen kielen opiskelijoita ja taitavia suomen kielen puhujia. Heid\u00e4nkin oppimistulokseensa vaikuttaa paljon se, esitell\u00e4\u00e4nk\u00f6 opetettavat asiat loogisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n
Yleens\u00e4 suomen kielen kieliopin eri aiheet menev\u00e4t k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4: yhden aiheen oppiminen edellytt\u00e4\u00e4 toisen aiheen osaamisen. Esimerkiksi eksistentiaalilauseet ovat hyv\u00e4 aihe aloittaa, koska moni muu kieliopillinen aihe sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 samankaltaisia ominaisuuksia, joita helpommin tunnistaa, jos on jo ennaltaan ehtinyt tutustua \u201de-lause\u201d-termiin. Selke\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 esitelless\u00e4 e-lausetta voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi \u201cjossain on jotain\u201d-lausetta, joka jo itsess\u00e4\u00e4n selvent\u00e4\u00e4 e-lauseen ominaisuutta ja merkityst\u00e4. Termi\u00e4 \u201ceksistentiaalilause\u201d voi olla hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo opiskelun alkuvaiheessa, jotta oppilaat oppisivat helpommin erottamaan eri lausetyyppien ryhmi\u00e4 toisistaan. Muita aiheeseen kuuluvia termej\u00e4 voi sen sijaan s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 my\u00f6h\u00e4isemp\u00e4\u00e4n vaiheeseen opiskelua, jottei uuden aineen oppiminen tuntuisi oppilaasta heti liian raskaalta ja termipainotteiseilta.<\/p>\n
Yhden asian opittuaan on helpompi jatkaa seuraavaan. Kieliopilliset teemat toistuvat yleens\u00e4 useammassa kieliopillisessa aiheessa, usein ne my\u00f6s lis\u00e4\u00e4v\u00e4t uutta tietoa. N\u00e4in suomen kielen opetusta voi rakentaa vaiheittain; yhden aiheen opittua l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n rakentamaan lis\u00e4\u00e4 tietoa edellisen p\u00e4\u00e4lle. Esimerkiksi transitiivi- ja intransitiivilauseet (Mikko sy\u00f6 omenan \/ Mikko nukkuu) on aihe, joka on hyv\u00e4 oppia ennen kvanttorilausetta (Heit\u00e4 oli nelj\u00e4). Kvanttorilauseeseen liittyy my\u00f6s transitiivisuuden ja intransitiivisuuden problematiikka (“hakemuksia on nelj\u00e4” \/ “vastauksia olemme saaneet nyt 300”), ja t\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen olisi vaikeampaa ellei aihetta tuntisi jo ennaltaan. Kvanttorilauseeseen liittyy my\u00f6s e-lauseen kielioppia, sill\u00e4 intransitiivisissa kvanttorilauseissa verbi on joko olla-verbi tai eksistentiaaliverbi (“lapsia ilmestyi paikalle kolme”).<\/p>\n
Olennaisin osa suomen kieliopin opiskelussa on kuitenkin oppia perusk\u00e4sitteet ja lauseen muodostaminen, jotta kielt\u00e4 voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 arjessa. Termipainoitteinen opetus ei siksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole viisain tapa esitt\u00e4\u00e4 suomen kielt\u00e4 aloittelijoille. Sen sijaan voisi opetuksen alussa esitell\u00e4 perusfraaseja, joita oppilaat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 arjen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Oppilaiden oppiessa fraasit ulkoa fraasien rakenteita voi my\u00f6hemmin opetuksessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkkein\u00e4 uuden kieliopillisen teeman k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4. N\u00e4in oppilaat oppivat ensin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kielt\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen he saavat selityksen siihen, miksi heid\u00e4n oppimansa lause on muodostettu tietyll\u00e4 tavalla. Lauseet, jotka ovat jo osa oppilaiden suomen kielen perustietoa, on helppo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkkein\u00e4 ja muistis\u00e4\u00e4nt\u00f6in\u00e4 silloin, kun uusia kieliopillisia aiheita esitell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Cecilia Juuti Opettamisj\u00e4rjestyksen t\u00e4rkeys Pohdiskelen t\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4, miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 luokkahuoneessa kannattaa esitell\u00e4 opetettavia asioita. Se ei ehk\u00e4 ensiksi vaikuta asialta, johon tarvitsisi kiinnitt\u00e4\u00e4 paljon huomiota. Pedagogiikan opiskelijasta t\u00e4m\u00e4 tuntuu kuitenkin hyvin olennaiselta asialta, jota tulee huomioida kun suunnittelee oppituntia ja opintokokonaisuutta. Jos esimerkiksi ei esittele oppilaille kielioppia loogisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4, jokin aihe voi pahimmassa tapauksessa j\u00e4\u00e4d\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":579,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-26","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-okategoriserade"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/users\/579"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":28,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions\/28"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}