Populismi on yksi yhteiskuntatieteen kiistellyimpi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4. Siit\u00e4 miten ja miksi populismi tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ei ole selvyytt\u00e4. Populismi on saanut arkisessa journalistisessa kieless\u00e4 pejoratiivisen leiman.<\/p>\n
Ranskalaisen sosiologin Pierre-Andre Taguieffin mukaan populismin m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 on kyse siit\u00e4 \u201cmit\u00e4 akateemista Jumalaa tutkija kumartaa\u201d. Suomalaisista tutkijoista erityisesti Emilia Palonen on k\u00e4ytt\u00e4nyt tutkimusotteenaan argentiinalaisl\u00e4ht\u00f6isen Ernesto Laclaun populismim\u00e4\u00e4ritett\u00e4. Laclaun populismik\u00e4sitys taas pohjautuu de Saussuren kielioppiin.<\/p>\n
Populismitutkijat ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 k\u00e4sitteen lingvistisest\u00e4 ulottuvuudesta, siit\u00e4 miten kieli muokkaa populismia ja miten se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Populismi on ollut eritt\u00e4in suosittu tutkimuskohde, mutta lingvistist\u00e4 tutkimusta siit\u00e4 ei juuri ole. Tutkielmassani esittelin ensin teoreettista populismikirjallisuutta, mutta en tukeutunut valmiisiin k\u00e4sitteisiin.<\/p>\n
Retoriset keinot<\/strong><\/p>\n Finskan Pro gradussani pohdin ja analysoin niit\u00e4 retorisia keinoja, joita Laura Huhtasaari k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 blogissaan Uuden Suomen sivustolla. Tarkoitukseni oli analysoida ainoastaan kielellist\u00e4 vaikuttamista, ei Huhtasaarta poliitikkona. Millainen populisti Huhtasaari on? Miten h\u00e4n vakuuttaa? Millainen on h\u00e4nen sanastonsa? Retoriikan ymm\u00e4rsin Aristoteleen klassisen jaon tavoin eetokseksi (luotettavuus), paatokseksi (tunne) ja logokseksi (j\u00e4rki).<\/p>\n Huhtasaaren kielellisi\u00e4 keinoissa toistuvat perinteiset populistiset keinot, joita ovat vastakkainasettelu, k\u00e4rjistykset, me-retoriikka, poleemisuus. Toisaalla ovat he, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 me, jotka voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 suomalaisiksi.<\/p>\n Suomalaisuutta luodaan vahvojen mielikuvien kautta, Yhdysvalloista kotiin palaava Huhtasaari keitt\u00e4\u00e4 itselleen \u201cJuhlamokkaa\u201d. Blogissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muistoja ja nostalgiaa, ennen oli paremmin, isois\u00e4 tarjosi kulutusmaitoa, muu maito oli \u201ctiskien huuhteluvett\u00e4\u201d. Er\u00e4\u00e4nlaiset affektiiviset interjektiot kuten “Hyi!” “K\u00e4\u00e4k!” ja “Y\u00e4k!” toistuvat tekstiss\u00e4.<\/p>\n Populisti on usein innovatiivinen keksim\u00e4\u00e4n uusia sanoja. Veikko Vennamo jahtasi r\u00f6t\u00f6sherroja, Soinia uhkasivat fillaristikommunistit. Huhtasaari k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa \u201cen ole mik\u00e4\u00e4n unelmas\u00e4leikk\u00f6\u201d. T\u00e4m\u00e4 piti googlata ja tarkistaa. Unelma S\u00e4leikk\u00f6 oli Uuno Turhapuron appiukon hempe\u00e4luonteinen sihteeri, joka rakkaudellaan syleilee maailmaa. Populaarikulttuurista johdettu yleisnimi on er\u00e4\u00e4nlainen vastakohta omille ominaisuuksille. Huhtasaari loi yhdyssanan “humanistikakarat”, jolla viitattiin vihreisiin poliitikkoihin.<\/p>\n Eurooppalaiset naispopulistit Meloni ja Le Pen<\/strong><\/p>\n Huhtasaari kertoo olevansa vahvatahtoinen, uskaltaa sanoa ja olla eri mielt\u00e4. H\u00e4n on my\u00f6s l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4. L\u00e4hestytt\u00e4vyydeksi voi lukea my\u00f6s huolittelemattoman kielen. H\u00e4n luo eetostaan n\u00e4ill\u00e4 adjektiiveilla.<\/p>\n Toisaalta h\u00e4n tuo voimakkaasti esiin \u00e4itiytt\u00e4\u00e4n ja sukupuoltaan, haluaa suojella lapsia. Nykyajan feminismi on h\u00e4nelle \u201cpelleily\u00e4\u201d. T\u00e4m\u00e4 oli kiinnostavaa, kun pohdin muita eurooppalaisia naispopulisteja. Esimerkiksi Marine Le Pen korostaa olevansa \u201cty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yv\u00e4 \u00e4iti\u201d, joka on k\u00e4rsinyt ja tuntee arjen. Italian Giorgia Meloni tuli tunnetuksi h\u00e4nen puheistaan tehdyst\u00e4 laulusta “Sono Una Donna, Sono una madre, Sono Christiana, Io sono Giorgia”.<\/p>\n Le Pen ei sanoudu feminismist\u00e4 irti eik\u00e4 korosta ydinperheen mallia. H\u00e4n korostaa yksinhuoltajuuttaan ja arjen tuntemusta. Samaten Le Pen ei korosta omaa kristillisyytt\u00e4\u00e4n. Huhtasaarella on retorisesti enemm\u00e4n yhteytt\u00e4 Yhdysvaltain populistien kanssa, jotka korostavat kristillisyytt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Uutta retoriikkaa<\/strong><\/p>\n Millainen Huhtasaari on retoriikan valossa? H\u00e4n on hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia retorisia keinojaan, mutta ei k\u00e4yt\u00e4 retoriikkaa perinteisen retoriikan kolmijaon mukaan. Huhtasaari onnistuu my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mediaa.<\/p>\n Huhtasaari kertoo kohtaamistaan ihmisist\u00e4, kahvitteluistaan ja keskusteluistaan heid\u00e4n kanssaan. Blogissa vedotaan ironiaan, mutta huumori on ter\u00e4v\u00e4\u00e4. Soinimainen poljento, “j\u00e4tkyys”, jossa vet\u00e4st\u00e4\u00e4n lihikset J\u00e4ms\u00e4n Shellill\u00e4, taistellaan viimeiseen mieheen ja juodaan v\u00e4lill\u00e4 Saludoa, katkeraakin, puuttuu. Samaten viittaukset talvisodan muistoihin, kirjalliset sitaatit ja kansan k\u00e4ns\u00e4isen kouran puristus. Miten populistin kieli muuttuu kun sen edustajan sukupuoli muuttuu?<\/p>\n Graduni valossa voisin sanoa, ett\u00e4 naiselle sallitaan kohtalaisen kova retoriikka. T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rinnalla erilaisia eetoskeinoja (\u00e4itiys, suojelu). Huhtasaari k\u00e4ytti esimerkiksi sanaa “pervo”, “humanistikakara” ja yksi blogeista vedettiin pois kovan kielenk\u00e4yt\u00f6n takia. Blogia ei ole jatkettu vuoden 2018 j\u00e4lkeen.<\/p>\n Lopuksi yritin asettaa Huhtasaarta eurooppalaiseen viitekehykseen. Retoriikan analysoiminen oli kiinnostavaa, koska esimerkiksi poliitikkonaisten retoriikkaa on analysoitu Suomessa ja Pohjoismaissa vain v\u00e4h\u00e4n. Ruotsissa Kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi nousi Ebba Busch, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 populistisia keinoja.<\/p>\n Gradun tarina ja loppu<\/strong><\/p>\n Olisin loppuun asti vet\u00e4nyt paralleeleja ja lukenut lis\u00e4\u00e4 tutkimuskirjallisuutta. Olin kirjojen \u00e4\u00e4rell\u00e4 kuin pullea toukka, joka on saanut tiukan puraisun herkkuomenasta. Tyypilt\u00e4ni olen varmaan r\u00f6nsyilij\u00e4, jota yritettiin kovin miedosti ohjata ladulle. Kes\u00e4n 2019 istuin l\u00e4hell\u00e4 ty\u00f6paikkaani Science Po:n kirjastossa. Hellerajoitukset nousivat pilviin.<\/p>\n Nyt elet\u00e4\u00e4n joulukuuta 2021 ja ty\u00f6 on vihdoin j\u00e4tett\u00e4v\u00e4. Katsoin 4.12. Boulognessa 2021 kun Ranskan presidentinvaalien poleeminen kandidaatti Eric Zemmour esitteli vaalivideotaan: se esitteli pateettisesti nostalgiaa, Ranskan suuruutta, sit\u00e4 ett\u00e4 Ranskan on pysytt\u00e4v\u00e4 Ranskana. Samaan aikaan presidenttivaalien kandidaatiksi nousi Republikaanien Valerie Pecresse, joka nosti esille \u00e4itiyden ja sukupuolen ja vaaleuden.<\/p>\n Oma taustani on vahvasti yhteiskuntatieteiss\u00e4, mutta erityisesti humanisteilla ja kielitieteilij\u00f6ill\u00e4 olisi paljon annettavaa yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja keskusteluun, kun maailmaa rakennetaan yh\u00e4 enemm\u00e4n sanoilla ja merkityksill\u00e4.<\/p>\n Populismi ja viestint\u00e4 on tutkimuskohteena ala, jota hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 hyvin paljon monitieteisyys.<\/p>\n <\/p>\n Kiitokset finskanin v\u00e4elle ja erityisesti professori Nikanteelle loputtomasta k\u00e4rsiv\u00e4llisyydest\u00e4 ja leppoisasta ilmapiirist\u00e4.<\/p>\n Laura Parkkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Populismi on yksi yhteiskuntatieteen kiistellyimpi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4. Siit\u00e4 miten ja miksi populismi tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ei ole selvyytt\u00e4. Populismi on saanut arkisessa journalistisessa kieless\u00e4 pejoratiivisen leiman. Ranskalaisen sosiologin Pierre-Andre Taguieffin mukaan populismin m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 on kyse siit\u00e4 \u201cmit\u00e4 akateemista Jumalaa tutkija kumartaa\u201d. Suomalaisista tutkijoista erityisesti Emilia Palonen on k\u00e4ytt\u00e4nyt tutkimusotteenaan argentiinalaisl\u00e4ht\u00f6isen Ernesto Laclaun populismim\u00e4\u00e4ritett\u00e4. Laclaun populismik\u00e4sitys taas pohjautuu […]<\/p>\n","protected":false},"author":387,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-263","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-okategoriserade"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/263","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/users\/387"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=263"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/263\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":265,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/263\/revisions\/265"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=263"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=263"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=263"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}