{"id":30,"date":"2018-11-19T11:45:50","date_gmt":"2018-11-19T09:45:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/?p=30"},"modified":"2018-11-19T11:45:50","modified_gmt":"2018-11-19T09:45:50","slug":"kielioppikuvauksia-ja-tehtavia-eritasoisille-finska-ryhmille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/2018\/11\/19\/kielioppikuvauksia-ja-tehtavia-eritasoisille-finska-ryhmille\/","title":{"rendered":"Kielioppikuvauksia ja -teht\u00e4vi\u00e4 eritasoisille Finska-ryhmille"},"content":{"rendered":"<p>Klara Nyberg<\/p>\n<p>Kielioppikuvauksia ja -teht\u00e4vi\u00e4 eritasoisille Finska-ryhmille<\/p>\n<p>Kielioppikuvauksia katsoessa voi helposti saada k\u00e4sityksen, ett\u00e4 kuvaukset on hyvin yksinkertaisesti ja helposti laadittavissa. Kielioppikuvauksissa ja teht\u00e4viss\u00e4 ei n\u00e4hd\u00e4 monta tasoa, vaan kuvaus (tai teht\u00e4v\u00e4) tuntuu enemm\u00e4n \u201csuoraan asiaan\u201d -tyyppiselt\u00e4 kuvaukselta \/ teht\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Kielioppikuvauksia sek\u00e4 kielioppiteht\u00e4vi\u00e4 laatiessa on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4 muistaa huomioida monta eri asiaa niin, ett\u00e4 kuvaus tai teht\u00e4v\u00e4 olisi mahdollisimman hy\u00f6dyllinen ja opettavainen ratkaisijalleen.<\/p>\n<p>T\u00e4rke\u00e4t, huomioitavat aspektit ovat kuvausta sek\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 laatiessa<br \/>\n1. Ryhm\u00e4n taso<br \/>\n2. Opetettavien asioiden vaikeustasot<br \/>\n3. Hy\u00f6dyllisin opetusj\u00e4rjestys<\/p>\n<p>Ryhm\u00e4n taso on t\u00e4rke\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 mitk\u00e4 asiat ovat ryhm\u00e4lle liian helppoja ja mitk\u00e4 liian vaikeita. N\u00e4iden luokitusten avulla voi selvitt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 asiat ovat ryhm\u00e4lle juuri sopivia. Ideaali olisi, ett\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 antaisi oppilaille haastetta, mutta olisi kuitenkin ratkaistavissa\/opittavissa, joskus avun kanssa. Opetettavien asioiden vaikeustasot on siis my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 kartoittaa, jotta osaisi valita niist\u00e4 ryhm\u00e4n tasoa vastaavia asioita.<br \/>\nKun n\u00e4m\u00e4 asiat ovat selv\u00e4t, voi mietti\u00e4 opetusj\u00e4rjestyst\u00e4. Jos ryhm\u00e4 on keskivertoinen, ja jaamme teht\u00e4v\u00e4t esimerkin vuoksi yksinkertaisesti ryhmiin \u201chelppo &#8211; keskivaikea &#8211; vaikea\u201d, voisi esimerkiksi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n ensiksi helppoja teht\u00e4vi\u00e4 l\u00e4pi kertauksena, t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen keskitty\u00e4 ryhm\u00e4n tasoisiin teht\u00e4viin eli keskivaikeisiin, ja kun n\u00e4m\u00e4 on sel\u00e4tetty, voidaan jatkaa vaikeisiin.<\/p>\n<p>Miten kielt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kuvata ja miten kielioppiteht\u00e4vi\u00e4 voisi siis jakaa t\u00e4m\u00e4n mukaan?<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 pari kuvausta, joissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n eksistentiaalilauseita:<\/p>\n<p>Eksistentiaalilause (nyfi)<br \/>\n\u2022 Eksistentiaalilause ilmaisee olemassa oloa.<br \/>\n\u2022 Miss\u00e4? (autossa), Mist\u00e4? (autosta), Mihin? (autoon).<br \/>\n\u2022 Verbi (yks. 3. persoona \u201don\u201d, \u201dtulee\u201d)<br \/>\n\u2022 Mik\u00e4? (tuoli) Mit\u00e4? (pullaa) Kuka? (Pentti)<\/p>\n<p>Miss\u00e4? Mist\u00e4? Mihin?\u00a0 \u00a0 Verbi yks. 3. pers.\u00a0 \u00a0Mik\u00e4? Mit\u00e4? Kuka?<br \/>\nTalossa\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 on\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0hometta.<br \/>\nPilvist\u00e4\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0sataa\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0lunta.<br \/>\nKiinteist\u00f6\u00f6n\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0tulee\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 uima-allas.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Eksistentiaalilause (mofi)<br \/>\n\u2022 Eksistentiaalilause ilmaisee olemassa oloa.<br \/>\n\u2022 Kolme pakollista j\u00e4sent\u00e4: paikansija, intransitiiviverbi ja uusi asia.<br \/>\n\u2022 Eli: paikansijainen adverbiaali + intransitiiviverbi (ei saa objektia) + e-subjekti ( uusi asia) nom.\/part, yks. mon.<\/p>\n<p>Miss\u00e4? Mist\u00e4? Mihin?\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 Verbi yks. 3. pers.\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0Mik\u00e4? Mit\u00e4? Kuka?\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 paikansija\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0intransitiiviverbi\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0subjekti (uusi asia)<br \/>\nTalossa\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0on\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0hometta.<br \/>\nPilvist\u00e4\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 sataa\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 lunta.<br \/>\nKiinteist\u00f6\u00f6n\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0tulee\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 uima-allas.<\/p>\n<p>Aloittelevalle ryhm\u00e4lle kuvauksessa tai teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ei siis ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4 termien sis\u00e4ist\u00e4minen, vaan asian ymm\u00e4rt\u00e4minen ja oppiminen sellaisella tasolla, ett\u00e4 kielell\u00e4 pystyy kommunikoimaan. T\u00e4m\u00e4n takia Nyfi-teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 on esimerkiksi &#8220;paikansija&#8221;-termin sijasta kysymykset &#8220;Miss\u00e4? Mist\u00e4? Mihin?&#8221;. Esimerkkiteht\u00e4viss\u00e4 on my\u00f6s oletettu, ett\u00e4 aloitteleva ryhm\u00e4 on oppinut termin &#8220;verbi&#8221; mutta ei erilaisia verbimuotoja kuten e-lauseissa esiintyv\u00e4\u00e4 &#8220;intransitiiviverbi\u00e4&#8221;.<\/p>\n<p>On siis todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mietti\u00e4 kielioppikuvaukset ja teht\u00e4v\u00e4t kunnolla l\u00e4pi niit\u00e4 laatiessa, jotta ne soveltuvat eritasoisille oppijoille ja opettavat heille uutta, olematta liian haastavia.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Klara Nyberg Kielioppikuvauksia ja -teht\u00e4vi\u00e4 eritasoisille Finska-ryhmille Kielioppikuvauksia katsoessa voi helposti saada k\u00e4sityksen, ett\u00e4 kuvaukset on hyvin yksinkertaisesti ja helposti laadittavissa. Kielioppikuvauksissa ja teht\u00e4viss\u00e4 ei n\u00e4hd\u00e4 monta tasoa, vaan kuvaus (tai teht\u00e4v\u00e4) tuntuu enemm\u00e4n \u201csuoraan asiaan\u201d -tyyppiselt\u00e4 kuvaukselta \/ teht\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Kielioppikuvauksia sek\u00e4 kielioppiteht\u00e4vi\u00e4 laatiessa on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4 muistaa huomioida monta eri asiaa niin, ett\u00e4 kuvaus [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":579,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-30","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-okategoriserade"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/users\/579"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions\/31"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}