Anna Sandstr\u00f6m ja Melker Ylikallio<\/p>\n
<\/p>\n
Eksistentiaalilause opetuksessa<\/u><\/strong><\/p>\n Pohdiskelimme esitelm\u00e4\u00e4 tehdess\u00e4, miten suomen kielen eksistentiaalilausetta (\u201djossain on jotain\u201d), eli tuttavallisemmin e-lausetta, olisi mielek\u00e4st\u00e4 opettaa eritasoisille kouluryhmille. Kohderyhmin\u00e4 ovat \u201cMofi\u201d- (modersm\u00e5lsinriktad finska) ja \u201cAfi\u201d-tasot (A-finska).<\/p>\n Jos rakennetta ollaan esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ryhmille ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, on tietenkin olemassa muutamia yleisi\u00e4 asioita lausetyypin merkityksest\u00e4 ja kieliopillisesta ulkomuodosta, joita t\u00e4ytyy selitt\u00e4\u00e4 molemmille ryhmille, vaikka opetus onkin eri tasoilla eri ryhmiss\u00e4. Koemme, ett\u00e4 uutta rakennetta on sek\u00e4 helpointa ett\u00e4 loogisinta l\u00e4hesty\u00e4 sen merkityksen<\/em> kautta, sill\u00e4 jotain merkityst\u00e4h\u00e4n se ilmaisee, ja jos muodon pystyy liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n johonkin merkitykseen se saattaa my\u00f6s olla helpompi oppia ja muistaa. Lausetyypin pinnallisimmat<\/em> ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4t<\/em> kieliopilliset ominaisuudet on tietenkin my\u00f6s pakko esitell\u00e4 molemmille ryhmille, jotta niit\u00e4 edes voisi k\u00e4sitell\u00e4, vaikka tavoitteenamme onkin keskitty\u00e4 enemm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja merkitykseen kuin tarkkaan kieliopilliseen analyysiin.<\/p>\n <\/p>\n A-finska<\/u><\/strong><\/p>\n Mielest\u00e4mme erityisesti afilaisille on syyt\u00e4 esitell\u00e4 ja selitt\u00e4\u00e4 asiat merkityksen kautta, ja mahdollisimman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti, ensisijaisena tavoitteena v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4n tasoisen arkikielen opettaminen. Yleiset nyrkkis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, joita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kielest\u00e4 tulee suurimmiksi osin<\/em> oikeaoppista, ovat t\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4 ty\u00f6kalu ja apu oppijoille. Emme siis turhaan pelottelisi aloittelevia kielenoppijia sijamuotojen tarkoilla m\u00e4\u00e4ritelmill\u00e4 ja nimill\u00e4, vaan l\u00e4hestyisimme e-lausetta hyvin yksinkertaisesti niiden merkityksen ja yleisimm\u00e4n muodon kautta, esimerkiksi kertomalla n\u00e4in:<\/p>\n <\/p>\n \u201cE-lause on lause, joka kertoo ett\u00e4 jokin asia on olemassa, ilmestyy, lakkaa olemasta tai ett\u00e4 sen olotila jotenkuten muuttuu. Useimmiten t\u00e4m\u00e4 asia josta puhutaan on my\u00f6s uusi<\/em> asia, eli siit\u00e4 ei ole puhuttu aikaisemmin, vaan se ik\u00e4\u00e4n kuin esitell\u00e4\u00e4n samalla kun kerrotaan miss\u00e4 se on, miten se muuttuu tai mist\u00e4 se ilmestyy.\u201d<\/p>\n <\/p>\n T\u00e4t\u00e4 selvennett\u00e4isiin heti prototyyppisill\u00e4 esimerkeill\u00e4, vaikkapa \u201cPannuun tippuu kahvia, portailla istuu kissa, j\u00e4\u00e4kaapissa on juustoa\u201d. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa voisi my\u00f6s esitell\u00e4 e-lauseen yleisimm\u00e4n muotin: \u201cJossain on jotain\u201d, tai kysymyksen kautta \u201cMiss\u00e4 on mit\u00e4?\u201d. Muotti sek\u00e4 havainnollistaa aloittelijoille rakenteen merkityst\u00e4, ett\u00e4 antaa mallin sanaj\u00e4rjestykselle ja sijamuodoille ilman ett\u00e4 niit\u00e4 tarvitsee k\u00e4sitell\u00e4 kovin teoreettisella tasolla.<\/p>\n <\/p>\n Afilaisille siis tarjotaan ensin e-lauseen kaikkein v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4t ja karkeimmat rakennuspalikat – lausetyypin merkityksen, sen sis\u00e4ll\u00f6n (se, joka on\/lakkaa olemasta\/muuttuu ja se, jossa se on\/johon se ilmestyy), sek\u00e4 sanaj\u00e4rjestyksen (asia joka esitell\u00e4\u00e4n tulee aina viimeiseksi). T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen he saisivat heti ryhty\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoitteluun annettujen rakennuspalikkojen avulla, jotta tutustuvat lauseen toimintaan ja oppivat heti kokeilemaan sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ilman liikaa pelkoa virheiden tekemisest\u00e4. Hyv\u00e4 harjoitus voisi olla ett\u00e4 oppilaat saavat kuvailla omien ja toistensa laukkujen, reppujen ja vaikka taskujen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 toisilleen, esim. \u201cLaukussani on kirja\u201d, \u201csinun repussasi on vihko\u201d, \u201ctaskussani on puhelin\u201d, \u201ch\u00e4nen laukussa ei ole kansiota\u201d jne.<\/p>\n <\/p>\n Toteuttaisimme siis A-finska-ryhm\u00e4n opetuksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelun kautta, ja mahdolliset hieman teknisemm\u00e4t puheet tulisivat vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun aloittelijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jo lausetyyppi\u00e4 melko itsevarmasti annetun muotin avulla ja pystyv\u00e4t soveltamaan sit\u00e4 eri tilanteissa. T\u00e4ll\u00e4 tavalla yrit\u00e4mme antaa afilaisille mahdollisuuden oppia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4<\/em> ja suurin piirtein oikeaoppista<\/em> kielt\u00e4, jolla selvi\u00e4\u00e4 arjessa ennen kuin ryhdyt\u00e4\u00e4n tarkempaan kieliopilliseen analyysiin, sill\u00e4 liian tarkka analyysi heti alkuun ja sen mukana tulevat liian korkeat tavoitteet ja vaatimukset saattavat vaikuttaa lamaannuttavasti oppijaan, kun t\u00e4m\u00e4 ei sitten uskallakaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uutta rakennetta virheiden pelossa!<\/p>\n <\/p>\n Mofi<\/u><\/strong><\/p>\n Oletuksemme on se, ett\u00e4 e-lause on MoFi-oppijoille tuttu ilmi\u00f6. Se ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n tuttu, mutta he osaavat korvakuullon avulla taivuttaa siihen kuuluvat lauseenosat ja he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t lauseen merkityksen. Esittelisimme kuitenkin kyseisen lausetyypin kysymysmuotin, \u201dmiss\u00e4 on mit\u00e4?\u201d perehdytt\u00e4misen vuoksi. Koemme, ett\u00e4 mofilaisilla ei ole tarvetta harjoitella e-lausetta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoituksien avulla, sill\u00e4 ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edist\u00e4 kokeneempia suomen kielen oppijia. Sen sijaan mofilaiset saisivat pohdiskella merkityseroja, jotka esiintyv\u00e4t e-lauseissa. Pohdiskelut voitaisiin suorittaa pienryhmiss\u00e4 keskustelujen muodossa.<\/p>\n <\/p>\n Ensimm\u00e4inen pohdiskelun aihe on e-lauseen subjektin eri sijamuodot. Erikoista e-lauseelle on se, ett\u00e4 sen subjekti voi olla sek\u00e4 nominatiivissa tai partitiivissa, riippuen mm. subjektin jaottomuudesta tai jaollisuudesta. Esimerkiksi subjektit eroavat seuraavissa lauseissa talossa on keng\u00e4t<\/em> (nominatiivi) ja talossa on kenki\u00e4<\/em> (partitiivi) siten, ett\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 lauseessa kyseess\u00e4 on tietyt keng\u00e4t (rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kenki\u00e4), kun taas toisessa lauseessa talossa on rajaton m\u00e4\u00e4r\u00e4 kenki\u00e4. Oppilaat saisivat teht\u00e4v\u00e4kseen pohdiskella subjektien merkityseroja ja keskustella omista tulkinnoistaan subjektien rajallisuudesta sek\u00e4 rajattomuudesta. Nominatiivin ja partitiivin ulkoa oppiminen sijamuotoina ei kuitenkaan olisi keskustelun tavoite. Mielest\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mofilaiset oppivat tunnistamaan nominatiivin ja partitiivin tuottamat merkityserot e-lauseissa.<\/p>\n <\/p>\n Talossa on keng\u00e4t<\/em>, mutta mit\u00e4 subjektin sijalle tapahtuukaan kun talossa ei ole kenki\u00e4<\/em>? Ent\u00e4 jos p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 oli eilen paperi<\/em> mutta t\u00e4n\u00e4\u00e4n p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole paperia<\/em>? Kiellon vaikutus e-lauseen subjektiin on hyv\u00e4 jatko \u00e4skeiselle keskustelulle. Oppilaat tulevat huomaamaan eron, mutta sen havainnollistaminen on oleellista kun tutustutaan kielteiseen e-lauseeseen.<\/p>\n <\/p>\n E-lauseeseen sis\u00e4ltyy adverbiaali, eli jokin paikka, miss\u00e4 jokin asia on, mist\u00e4 asia tulee, minne se menee jne. Esimerkiksi pihalla<\/em> on lapsia, kellariin<\/em> vuotaa vett\u00e4. Toisen pohdiskelutuokion aihe olisi e-lauseen adverbiaali ja sen sijamuodot. Oppilaat saisivat keskustella merkityseroista, jotka adverbiaalit saavat aikaan. Mit\u00e4 eroa on lauseilla p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 on nelj\u00e4 jalkaa<\/em> tai p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on nelj\u00e4 jalkaa<\/em>? Miss\u00e4 roolissa n\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 jalkaa ovat? Molemmat lauseet ovat kieliopillisesti oikeita e-lauseita, mutta lauseiden merkityserot ovat huomattavat. Jos tutkii pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n adverbiaalien ulkoasua, erot eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 suurilta. Merkitykselt\u00e4\u00e4n erot ovat kuitenkin huomiota her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4, jopa v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4 aikaansaavia.<\/p>\n \u00a0<\/u><\/strong><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Anna Sandstr\u00f6m ja Melker Ylikallio Eksistentiaalilause opetuksessa Pohdiskelimme esitelm\u00e4\u00e4 tehdess\u00e4, miten suomen kielen eksistentiaalilausetta (\u201djossain on jotain\u201d), eli tuttavallisemmin e-lausetta, olisi mielek\u00e4st\u00e4 opettaa eritasoisille kouluryhmille. Kohderyhmin\u00e4 ovat \u201cMofi\u201d- (modersm\u00e5lsinriktad finska) ja \u201cAfi\u201d-tasot (A-finska). Jos rakennetta ollaan esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ryhmille ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, on tietenkin olemassa muutamia yleisi\u00e4 asioita lausetyypin merkityksest\u00e4 ja kieliopillisesta ulkomuodosta, joita t\u00e4ytyy selitt\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":579,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-33","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-okategoriserade"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/users\/579"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":34,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions\/34"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}