{"id":56,"date":"2019-02-08T14:01:57","date_gmt":"2019-02-08T12:01:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/?p=56"},"modified":"2019-02-08T14:13:10","modified_gmt":"2019-02-08T12:13:10","slug":"ievan-polkkaa-heavy-musiikkia-kyynelia-ja-foneettisia-harjoituksia-suomenopettajana-pariisissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/2019\/02\/08\/ievan-polkkaa-heavy-musiikkia-kyynelia-ja-foneettisia-harjoituksia-suomenopettajana-pariisissa\/","title":{"rendered":"Ievan polkkaa, heavy-musiikkia, kyyneli\u00e4 ja foneettisia harjoituksia \u2013 suomenopettajana Pariisissa"},"content":{"rendered":"

\u00a0\"\"<\/h2>\n

\u201cNurkasta kuuluu se polokan tahti, kun Ieva se jytkytti. Eip\u00e4 meit\u00e4 kiellot haittaa kun my\u00f6 tanssitaan laiasta laitaan\u201d. Sorbonne Universit\u00e9n Pohjoismaisten kielten ja germanistiikan laitos toivotti minut tervetulleeksi laulaen Ievan polkkaa lokakuussa 2018. Kauniisti ja sointuvasti soi ruotsiksi my\u00f6s Vem kan segla f\u00f6r utan vind. Aloitin syyskuussa 2018 suomen kielen lehtorina Pariisissa Universit\u00e9 Sorbonnessa.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on yksi Euroopan vanhimmista yliopistoista, keskiajalla perustettu La Sorbonne, joka aloitti teologisena tiedekuntana. Keskiajalla yliopistossa vaikutti my\u00f6s turkulainen Olavi Maununpoika. Nyky\u00e4\u00e4n tiedekuntia on kolmetoista, jotka ovat eri puolilla Pariisia. Faculte des Lettres, jossa pohjoismaiset kielet ovat, on arvokkaassa seitsem\u00e4nness\u00e4toista kaupunginosassa, boulevard Malesherbesilla. Ohitan ty\u00f6p\u00e4ivin\u00e4 mm. Liberian suurl\u00e4hetyst\u00f6n ja Marcel Proustin kotitalon, jossa h\u00e4n katseli Madeleine-kirkkoa.<\/p>\n

Suomea voi opiskella valinnaisena tanskan, islannin, ruotsin, norjan ja f\u00e4\u00e4rin rinnalla. Omat oppilaani ovat sek\u00e4 pohjoismaisten kielten opiskelijoita ett\u00e4 laaja-alaisesti ymp\u00e4ri Pariisia kreikan, filosofian, sosiologian, kauppatieteen ja poliitiikkatieteiden opiskelijoita. Kolmen kielikurssin lis\u00e4ksi opetan kurssia La soci\u00e9te et la culture finlandaise, joka on itselleni ollut erityisen mielek\u00e4s. Syyslukukaudella tutustuimme esimerkiksi Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, saamelaisiin, muumeihin ja Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n historiaan. Eilen pohdimme adjektiivia \u201dkaurismakique\u201d, joka on johdettu Aki Kaurism\u00e4est\u00e4, ja puhuimme suomalaisesta elokuvasta.<\/p>\n

Laitoksen ty\u00f6kieli on ruotsi ja esimieheni on ruotsalainen. Laitoksen ty\u00f6kulttuuri on rennohko ja pohjoismaalainen. Itse olen yritt\u00e4nyt teroittaa oppilaille, ett\u00e4 minua voi sinutella ja puhutella etunimell\u00e4. Madame Parkkinen kuulostaa noh, ei ainakaan minulta. Laitoksen ulkopuolella ollaan hyvinkin muodollisia ja byrokratia on kankeaa. Esimerkiksi p\u00e4\u00e4rakennuksen hissi\u00e4 ei saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuin henkil\u00f6kunta.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Heavy-musiikkia ja Kalevalaa<\/strong><\/p>\n

Mik\u00e4 saa ranskalaiset kiinnostumaan Suomesta ja opiskelemaan sit\u00e4? Esimerkiksi villi eksotiikka ja heavy-musiikki! Olen puolen vuoden aikana oppinut hyvin paljon erilaisista suomalaisista heavyb\u00e4ndeist\u00e4. Lis\u00e4ksi kiinnostaa Kalevala, Runeberg ja Kaurism\u00e4ki. Suomen opiskelijoita on enemm\u00e4n kuin esimerkiksi tanskan, juuri siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 \u201dTanskassa ei ole heavy-skene\u00e4\u201d. Opiskelijat ovat eritt\u00e4in motivoituneita ja hyvin arvosanasuuntautuneita. Esitelm\u00e4t ovat eritt\u00e4in hyvin rakennettuja, ja kotiteht\u00e4v\u00e4t paisuvat pienoistutkielmiksi. Syyskauden arvosanojen tultua rekisteriin moni opiskelija tuli itkem\u00e4\u00e4n arvosanaansa. Ranskalaisten lis\u00e4ksi oppilaina on italialaisia ja kiinalaisia.<\/p>\n

Ranskalaiset ajattelevat hyvin ranskalaisesti, esimerkiksi ranskalainen \u201dtekee yst\u00e4vi\u00e4\u201d, faire les amies, kun suomeksi yst\u00e4vi\u00e4 saadaan. Kiinalaiset listasivat esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n parhaat suomalaiset paikat, joissa voi ottaa kuvia instagramiin. T\u00e4ll\u00e4isi\u00e4 olivat mm. Koli ja Levi-tunturi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Miksi opiskella finskaa?<\/strong><\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 istun kylm\u00e4ss\u00e4 kahvilassa St. Germain des Pr\u00e9sill\u00e4. Tulevaisuuden kanssa p\u00e4hk\u00e4ilevi\u00e4 finskalaisia kehoitan mahdollisuuksien rajoissa opiskelemaan kaikkea, mik\u00e4 kiinnostaa, ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kokemusta finska som andra sprak- opettajuudesta, vaikka opettaminen ei tuntuisikaan omalta jutulta. Kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 pystyy p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n toisella kielell\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n arvokas ja voi johtaa yll\u00e4tt\u00e4viinkin paikkoihin. Lis\u00e4ksi suomalaista kouluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 arvostetaan maailmalla todella paljon.<\/p>\n

Olen kertonut oppilaille siit\u00e4, miten ala-asteen opettajani Turussa kirjoitti minulle, ujolle pienelle lettip\u00e4iselle tyt\u00f6lle kirjeit\u00e4. Olen muistellut my\u00f6s finskan kahvihuonetta ja sit\u00e4, miten yliopisto-opettajilla finskalla oli leppoisa meno ja aina aikaa. Etenin kahden maisteristutkinnon ja jatko-opintojen ohessa jotenkin vahingossa finskan graduvaiheeseen ja yrit\u00e4n nyt kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 saada valmiiksi graduni Laura Huhtasaaren retoriikasta.<\/p>\n

Sattumalta Abo Akademilla aloitetut kieliopinnot olivat onnenpotku, jota voin l\u00e4mpim\u00e4sti suositella! My\u00f6nteisist\u00e4 ja mutkattomista kokemuksista finskalla saa my\u00f6s avaimia omaan opettajuuteen, vaikka joskus tuntuu, ett\u00e4 monia asia on hukassa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Blogin on kirjoittanut Laura Parkkinen, joka toimii suomen opettajana Pariisissa lukuvuonna 2018 – 2019.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00a0 \u201cNurkasta kuuluu se polokan tahti, kun Ieva se jytkytti. Eip\u00e4 meit\u00e4 kiellot haittaa kun my\u00f6 tanssitaan laiasta laitaan\u201d. Sorbonne Universit\u00e9n Pohjoismaisten kielten ja germanistiikan laitos toivotti minut tervetulleeksi laulaen Ievan polkkaa lokakuussa 2018. Kauniisti ja sointuvasti soi ruotsiksi my\u00f6s Vem kan segla f\u00f6r utan vind. Aloitin syyskuussa 2018 suomen kielen lehtorina Pariisissa Universit\u00e9 Sorbonnessa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":610,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-56","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-okategoriserade"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/users\/610"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":66,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions\/66"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}