{"id":69,"date":"2019-05-09T14:38:46","date_gmt":"2019-05-09T11:38:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/?p=69"},"modified":"2019-06-03T12:59:40","modified_gmt":"2019-06-03T09:59:40","slug":"sprakets-funktion-16-ohjelma-ja-abstraktit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/2019\/05\/09\/sprakets-funktion-16-ohjelma-ja-abstraktit\/","title":{"rendered":"Spr\u00e5kets funktion 16 \u2013 Ohjelma ja abstraktit"},"content":{"rendered":"

\"\"Aika: 3. – 4.6.10 <\/strong><\/p>\n

Paikka: <\/strong>Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2, Turku<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

OHJELMA (muokattu 14.5.19)
\n<\/strong><\/p>\n

Ma 3.6. klo 10.00<\/strong>\u201316.40<\/strong><\/p>\n

10.00\u201310.10 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Alkul\u00f6pin\u00e4t<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

10.10\u201310.50 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Esa Itkonen (Turun yliopisto):\u00a0Strukturalismi vs. funktionalismi<\/strong><\/p>\n

\u201dA structure can be described \u2019out of time\u2019 but its \u2019functioning\u2019 cannot\u201d (Giddens). Oikein! (Onhan j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 tapauksessa kyseess\u00e4 kausaali<\/strong>prosessi.) Rationaaliselityksen malli yhdist\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi aspektia: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teon (\u2019ajattoman\u2019) rakenteen; toisaalta se esitt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n omaksumisen ja keinoa koskevan uskomuksen syin\u00e4, joiden seuraus teko on.<\/p>\n

 <\/p>\n

10.50\u201311.30 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Aleksi M\u00e4kil\u00e4hde (Turun yliopisto): Pohdintaa kielellisen teon ja\u00a0\u00a0 teon selityksen rakenteesta<\/strong><\/p>\n

K\u00e4sittelen esitelm\u00e4ss\u00e4ni yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kielellisten tekojen ja n\u00e4iden tekojen selitysten rakenteita. Esittelen v\u00e4it\u00f6skirjassani kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni formalismia, joka laajentaa Esa Itkosen rationaalin selityksen skeemaa ja yhdist\u00e4\u00e4 siihen elementtej\u00e4 G. H. von Wrightin tekojen ja muutoksen logiikasta. K\u00e4yt\u00e4n formalismia tekojen analyysin lis\u00e4ksi erilaisten selitystyyppien luokittelemiseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

11.30\u201312.10 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Emmi Hyn\u00f6nen (Turun yliopisto):\u00a0Ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyytt\u00e4 osoittavien tarkenteiden artikkelimaisuus suomen kieless\u00e4<\/strong><\/p>\n

Fennistisess\u00e4 kielioppiperinteess\u00e4 on vallinnut laaja konsensus siit\u00e4, ettei suomen kieless\u00e4 ole artikkeleita. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4kemyksest\u00e4 on kuitenkin m\u00e4\u00e4r\u00e4isyyden ilmaisemisen osalta keskusteltu. Sen sijaan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isyytt\u00e4 osoittavia tarkenteita (esimerkiksi yksi<\/em> tai jokin<\/em>) ei ole juurikaan k\u00e4sitelty artikkelimaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Esitelm\u00e4ss\u00e4ni tarkastelen niiden artikkelimaisia piirteit\u00e4 kielitypologisen luokittelun n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

 <\/p>\n

12.10\u201313.10\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Lounas<\/strong>\u00a0(omakustanteinen)<\/p>\n

 <\/p>\n

13.10\u201313.40\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0\u00a0<\/strong>Chingduang Yurayong & Seppo Kittil\u00e4 (Helsingin yliopisto):\u00a0Suomen =se ja =hAn diskurssipartikkeleina<\/strong><\/p>\n

Esitelm\u00e4ss\u00e4mme k\u00e4sittelemme pragmatiikan kieliopillistumista tutkimalla suomen diskurssipartikkelien =se ja =hAn k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Partikkelien funktiot ovat l\u00e4hell\u00e4 toisiaan, mutta niiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on eroja esimerkiksi sen suhteen millaista informaatiota niiden k\u00e4ytt\u00f6 puhujalta edellytt\u00e4\u00e4 ja onko tieto yksityist\u00e4 vai jaettua. My\u00f6s rakenteelliset erot partikkelien v\u00e4lill\u00e4 ovat melko selv\u00e4t.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

13.40\u201314.20 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Anders Holmberg (Newcastle University):\u00a0Hur man pratar till sig sj\u00e4lv<\/strong><\/p>\n

Vid sj\u00e4lvprat (self talk) kan jag s\u00e4ga Jag \u00e4r s\u00e5 tr\u00f6tt p\u00e5 dig<\/em>! till mig sj\u00e4lv, d\u00e4r jag<\/em> och du<\/em> b\u00e5da refererar till mig sj\u00e4lv. Men jag kan inte s\u00e4ga Du \u00e4r s\u00e5 tr\u00f6tt p\u00e5 mig!<\/em> med samma betydelse. Varf\u00f6r inte det? F\u00f6redraget handlar om syntax, semantik och pragmatik i sj\u00e4lvprat.<\/p>\n

 <\/p>\n

14.20\u201314.40\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Kahvitauko<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

14.40\u201315.20 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Gustaf Olsson (Turun yliopisto):\u00a0Vad \u00e4r en spr\u00e5klig regel?\u00a0<\/strong><\/p>\n

Att spr\u00e5k inneh\u00e5ller regler torde var och en som har l\u00e4st ett fr\u00e4mmande spr\u00e5k veta. Regler \u00e4r dock s\u00e4llan stabila \u00f6ver l\u00e5ng tid, och regler kan inneh\u00e5lla f\u00f6rbryllande luckor (t.ex. en r\u00e4dd m\u00e4nniska<\/em>, ett ??<\/sup>r\u00e4tt barn<\/em>). Vad detta kan inneb\u00e4ra \u00e4r temat f\u00f6r den h\u00e4r presentationen.<\/p>\n

 <\/p>\n

15.20\u201316.00 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Tommi Nieminen (Legisign.org<\/a>):\u00a0Puherytmin olemus ja funktiot<\/strong><\/p>\n

Rytmi on arvoituksellisin osa puheen prosodiaa. Joissakin kuvauksissa sit\u00e4 ei
\nole mukana ollenkaan; toisissa se ohittaa hierarkiassa painon. Joskus sen
\nolemassaolo puheessa on jopa kiistetty. Naiiveille kielenpuhujille se on usein
\nensisijainen ?vierauden? kriteeri. Mutta mit\u00e4 se oikeastaan tekee puheessa ?
\nja puheelle?<\/p>\n

 <\/p>\n

16.00\u201316.40 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Annika Koskelainen (\u00c5bo Akademi):\u00a0Toisen polven ruotsinsuomalaiset, kolmannen kulttuurin kasvatteja?<\/strong><\/p>\n

Toisen polven ruotsinsuomalaiset el\u00e4v\u00e4t ainakin kahdessa kulttuurissa rinnakkain.
\nVanhempien kautta on siteet suomalaiseen kulttuuriin, samalla kasvetaan ruotsalaisessa
\nkulttuurissa. Muodostuuko ruotsinsuomalaisuudesta my\u00f6s oma kolmas kulttuuri? Keit\u00e4
\nvoidaan laskea mukaan ruotsinsuomalaisiin? Esitelm\u00e4ss\u00e4 pohditaan n\u00e4it\u00e4 asioita ja toisen
\npolven ruotsinsuomalaisuutta tarkastellaan my\u00f6s kansainv\u00e4lisess\u00e4 valossa.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

18.30\u2013 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Illallinen<\/strong> Ravintola Paninissa (Linnankatu 3, 20100 Turku; Ruokailu tarjotaan esitelm\u00f6ijille, muut voivat osallistua omakustanteisesti)<\/p>\n

 <\/p>\n

Ti 4.6. klo 9.30<\/strong>\u201316.10<\/strong><\/p>\n

9.30\u201310.10 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Anneli Pajunen (Tampereen yliopisto):\u00a0Kielenhallinnan odotuksenmukaisuus peruskoululaisilla kielen eri osa-alueilla<\/strong><\/p>\n

Vertailen esitelm\u00e4ss\u00e4ni 12- ja 15-vuotiaiden peruskoululaisten morfologisen ja semanttisen tiedon hallintaa kirjoittamistaitoihin ja pyrin arvioimaan, korreloivatko ne. Lis\u00e4ksi arvioin, selitt\u00e4\u00e4k\u00f6 kieliopin ja kielitiedon hallintaan (morfologia, semantiikka) liittyv\u00e4 osaaminen kielenk\u00e4ytt\u00f6taitojen tasoa (kirjoittamistaitoa).<\/p>\n

 <\/p>\n

10.10\u201310.50 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Mari Honko (Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto):\u00a0Suomenopiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 kielest\u00e4, kielitaidosta ja kieliasiantuntijuudesta<\/strong><\/p>\n

Ker\u00e4sin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2017 ja 2019 lyhyen verkkokyselyn avulla tietoa siit\u00e4, miten Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston suomenopiskelijat hahmottavat kielen ja kielitaidon k\u00e4sitteet. Kyselyn avulla selvitin my\u00f6s, miten opiskelijat suhteuttavat toisiinsa kieltenopiskelijan ja maallikon kieliasiantuntijuuden sek\u00e4 mitk\u00e4 tekij\u00e4t opiskelijan mielest\u00e4 tukivat tai haittasivat kyselyajankohtana oman kieliasiantuntijuuden saavuttamista. Esittelen esityksess\u00e4ni kyselyn satoa.<\/p>\n

 <\/p>\n

10.50\u201311.30 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Elisa Repo, Niina Kekki (Turun yliopisto) ja Leena Maria Heikkola (\u00c5bo Akademi):\u00a0Kohti kielitietoisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. Kyselytutkimus aineenopettajaopiskelijoiden kielenoppimis- ja monikielisyysk\u00e4sityksist\u00e4 opettajan pedagogisten opintojen alkuvaiheessa<\/strong><\/p>\n

Kyselytutkimuksessa tarkastellaan eri alojen aineenopettajaopiskelijoiden (N = 59) k\u00e4sityksi\u00e4 kielenoppimisesta ja monikielisyydest\u00e4. Opettajaopiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 verrataan opiskelijoiden ajatuksiin toimia oppitunnilla tilanteessa, jossa maahanmuuttajataustainen oppilas ei pysy opetuksessa mukana kielitaitonsa vuoksi. Tutkimus perustuu kielellisesti vastuullisen opettajuuden viitekehykseen. Laadullinen aineisto on koodattu aineistol\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6nanalyysill\u00e4, ja analyysi antaa tietoa pedagogisten opintojen ja opetusharjoitteluiden kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

11.30\u201311.50 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Kahvitauko<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

11.50\u201312.30 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Martina Bj\u00f6rklund (\u00c5bo Akademi):\u00a0Multilingual expression of affect in a Finland-Swedish girl\u2019s texting with friends <\/strong>(p\u00e5 svenska)
\n<\/strong><\/p>\n

My paper reports findings from a case study of texting between a plurilingual
\nFinland-Swedish young adult (18 years old) and three constellations of likewise
\nplurilingual schoolmates\/friends (18-19 years old). The base language of the messages is
\nSouthern Finland urban Swedish spoken in Turku. The exchanges contain a lot of affect,
\nboth linguistic (affect bursts and emotive evaluative expressions) and iconic (smileys
\nand likes). The great majority of linguistic expressions of affect demonstrate linguistic
\nfeatures from other named languages than Swedish, mostly English.<\/p>\n

 <\/p>\n

12.30\u201313.10 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Katarzyna Wojciechowicz &\u00a0Jutta Rosenberg (\u00c5bo Akademi): Digiopetus \u2013 digiundervisning<\/strong><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 esitelm\u00e4ss\u00e4 kerromme suomen kielen oppiaineen digitaalisesta opetuksesta. Olemme syksyst\u00e4 2017 asti vastanneet aineopintojen opetuksesta Vaasaan Adobe Connectin (ja my\u00f6hemmin Zoomin) kautta. Kerromme omista kokemuksistamme sek\u00e4 tulevaisuuden suunnitelmistamme etsim\u00e4ll\u00e4 vastausta kysymykseen: Miten digitalisuutta voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 opetuksessa ja oppimisessa yliopistossa?<\/p>\n

I denna presentation ber\u00e4ttar vi om finska spr\u00e5kets digitala undervisning. Vi har fr.o.m. h\u00f6sten 2017 ansvarat f\u00f6r undervisningen p\u00e5 \u00e4mnesstudieniv\u00e5 till Vasa via Adobe Connect (och senare Zoom). Vi kommer att ber\u00e4tta om v\u00e5ra erfarenheter och framtidsplaner genom att s\u00f6ka svar p\u00e5 fr\u00e5gan: Hur kan man anv\u00e4nda digihj\u00e4lpmedel i undervisningen och inl\u00e4rningen vid universitet.<\/p>\n

 <\/p>\n

13.10\u201314.00 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Lounas<\/strong>\u00a0(omakustanteinen)<\/p>\n

 <\/p>\n

14.00\u201314.40 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Hanna Acke (\u00c5bo Akademi):\u00a0Changing Views of Language in a Controversy on Feminist Linguistics<\/strong><\/p>\n

In my paper, I analyse how changing views of language form the heart of a fierce controversy on the emerging field of feminist linguistics in a German linguistic journal in the late 1970s.<\/p>\n

 <\/p>\n

14.40\u201315.20\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Irina Rogojin (\u00c5bo Akademi):\u00a0Linguistic means of expressing emotions<\/strong><\/p>\n

I explore linguistic means of expressing emotions by the example of emotional suffixes,
\nwhich are widespread in the Slavic and other European languages. Of particular importance is the diversity of the pragmatics of emotive diminutives and their introduction into the course of Russian as a foreign language.<\/p>\n

 <\/p>\n

15.20\u201316.00 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Leena Maria Heikkola (\u00c5bo Akademi): Musiikki ja kieli <\/strong>(in English)
\n<\/strong><\/p>\n

Kumpi oli ensin: kieli vai musiikki? Er\u00e4iden teorioiden mukaan ihmiskieli on kehittynyt musiikista. Esityksess\u00e4 tarkastellaan, mit\u00e4 yhteist\u00e4 musiikilla ja kielell\u00e4 on sek\u00e4 miten musiikkia ja kielt\u00e4 prosessoidaan neuraalisella tasolla. Lis\u00e4ksi pohditaan, miten musiikkia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lapsen kielenkehityksen tai vieraan kielen oppimisen tukena.<\/p>\n

 <\/p>\n

16.00\u201316.10 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 L\u00f6ppuh\u00f6pin\u00e4t<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aika: 3. – 4.6.10 Paikka: Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2, Turku           OHJELMA (muokattu 14.5.19) Ma 3.6. klo 10.00\u201316.40 10.00\u201310.10 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Alkul\u00f6pin\u00e4t   10.10\u201310.50 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Esa Itkonen (Turun yliopisto):\u00a0Strukturalismi vs. funktionalismi \u201dA structure can be described \u2019out of time\u2019 but its \u2019functioning\u2019 cannot\u201d (Giddens). Oikein! (Onhan j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 tapauksessa kyseess\u00e4 kausaaliprosessi.) Rationaaliselityksen malli […]<\/p>\n","protected":false},"author":610,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-69","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-okategoriserade"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/users\/610"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":88,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions\/88"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/finska\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}