{"id":1807,"date":"2023-01-17T15:52:54","date_gmt":"2023-01-17T13:52:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/?p=1807"},"modified":"2023-01-17T15:52:54","modified_gmt":"2023-01-17T13:52:54","slug":"1930-luvun-ruotsalaisuuden-paivan-mellakat-kielitaistelun-ainoat-vakivaltaiset-etniset-yhteenotot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/2023\/01\/17\/1930-luvun-ruotsalaisuuden-paivan-mellakat-kielitaistelun-ainoat-vakivaltaiset-etniset-yhteenotot\/","title":{"rendered":"1930-luvun ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n mellakat: Kielitaistelun ainoat v\u00e4kivaltaiset etniset yhteenotot"},"content":{"rendered":"

Av: FD Janne V\u00e4ist\u00f6<\/span><\/h3>\n

Suomen- ja ruotsin kielen asemasta k\u00e4ydyn kamppailun kiihkeimm\u00e4t vuodet sijoittuvat 1930-luvulle. Eurooppalaisessa mittakaavassa 1930-luvun kielikiistassa \u2013 tai kansallisuuskiistassa, kuten sit\u00e4 ruotsinkielisten puolelta usein nimitettiin \u2013 ei ollut mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 tai ainutlaatuista. Se voidaan sijoittaa osaksi ajan eurooppalaista poliittista\u00a0kuohuntaa, joka oli usein saanut voimansa etnisyyden politisoitumisesta, kansallisuuskysymyksist\u00e4. Eurooppalaisten esimerkkien mukaisesti my\u00f6s meill\u00e4 Suomessa poliittinen tilanne oli hyvin levoton ja demokraattista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 haastettiin niin kommunistien kuin \u00e4\u00e4rioikeiston puolelta. 1930-luvun alussa suomalainen \u00e4\u00e4rioikeisto j\u00e4rjest\u00e4ytyi lapuanliikkeen alle.<\/p>\n

<\/p>\n

Lapuanliike ei j\u00e4\u00e4nyt odottamaan demokraattisesti valitun eduskunnan ratkaisuja vaan turvautui v\u00e4kivaltaan toteuttaakseen tarkoitusper\u00e4ns\u00e4. Liikkeen kannattajat tuhosivat kommunistien kirjapainon Vaasassa, kyyditsiv\u00e4t kansalaisia v\u00e4kisin Neuvostoliiton puolelle sek\u00e4 pieksiv\u00e4t satoja ihmisi\u00e4 syyllistyen jopa kuolemantuottamuksiin. V\u00e4kivaltaisuuksien lis\u00e4ksi lapuanliike j\u00e4rjesti ymp\u00e4ri maata lukuisia mielenosoituksia, tunnetuimpana hein\u00e4kuussa 1930 Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjestetty niin sanottu talonpoikaismarssi. Demokratianvastainen liikehdint\u00e4 huipentui yritykseen kaataa Suomen hallitus M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapinan yhteydess\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1932. Lapuanliikkeen taustalta voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 eurooppalaisten mallien mukaisesti vahvan autoritaarisen hengen ja nationalismin. T\u00e4ytyy huomioida, ett\u00e4 liikkeen kohteena oli nimenomaan kommunismin vastustaminen, jolloin toinen kansakuntaa vahvasti jakanut kiista \u2013 kielikysymys \u2013 ei toiminut liikkeen taustavoimana. Toisaalta tulee muistaa, ettei kielikysymys ollut mihink\u00e4\u00e4n kadonnut. Se oli edelleen vahvasti l\u00e4sn\u00e4 ja kosketti niin paikallisia toimijoita kuin valtakunnan politiikkaa.<\/p>\n

1930-luvun alussa aitosuomalainen opiskelijanuoriso aktivoitui kielikamppailussa. Ensimm\u00e4inen sanoista tekoihin johtanut v\u00e4likohtaus sai alkunsa ruotsinkielisen yliopistonopettajan, filosofi Rolf Lagerborgin haastattelusta, jossa h\u00e4n ruotsalaisessa Aftonbladetissa<\/em> arvosteli lapuanliikett\u00e4 ja Suomen kieliriitoja. Haastattelu nostatti useita laajoja mielenosoituksia. Mielenosoitukset tuottivat my\u00f6s tulosta, kun opetusministeri Antti Kukkosen esityksest\u00e4 Lagerborgin professorinimitys peruttiin s\u00e4\u00e4st\u00f6syihin vedoten. T\u00e4m\u00e4, yhdess\u00e4 lapuanliikkeen ajamien levottomuuksien kanssa, antoi opiskelijanuorisolle selv\u00e4n viestin: joukkovoiman k\u00e4ytt\u00e4minen oli tehokas keino ajaa omia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n

Konkreettisesti t\u00e4m\u00e4 ilmeni Helsingiss\u00e4 marraskuun 6. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1933, jolloin kielikiista muuttui v\u00e4kivaltaisiksi katumellakoiksi. Yhteenottojen katsotaan alkaneen suomenkielisten yritt\u00e4ess\u00e4 poistaa ruotsinkielisten rinnassaan kantamia Svenska Dagen<\/em> -merkkej\u00e4. T\u00e4h\u00e4n ruotsinkieliset olivat puolestaan vastanneet samalla mitalla. L\u00e4hinn\u00e4 nuorisosta koostuneet mellakat jatkuivat nelj\u00e4 iltaa, ja niihin osallistui useita satoja ihmisi\u00e4. Vaikka kymmeni\u00e4 mellakoitsijoita pid\u00e4tettiin, suuremmilta onnettomuuksilta kuitenkin v\u00e4ltyttiin.<\/p>\n

Vuoden 1934 ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mellakat toistuivat. Helsingin keskustassa liikuskeli j\u00e4lleen tuhatm\u00e4\u00e4rin nuorisoa, jotka eri tavoin osoittivat mielt\u00e4\u00e4n suomalaisuuden tai ruotsalaisuuden puolesta. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti huutamista, laulamista ja my\u00f6s v\u00e4kivaltaisuuksia. Samoin kuin edellisen\u00e4 vuonna kaupungilla myytiin takinrinnuksissa kannettavia messinkisi\u00e4 suomalaisuuden ja punakeltaisia ruotsalaisuuden merkkej\u00e4. Mellakat jatkuivat kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja niiden yhteydess\u00e4 pid\u00e4tettiin useita ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Seuraavan kahden vuoden aikana (1935\u201336) kielitaistelu sai uusia ulottuvuuksia. Helsingin yliopistolla j\u00e4rjestettiin vihellyskonsertteja ja p\u00e4\u00e4kaupungin ruotsinkielisi\u00e4 kadunnimi\u00e4 tervattiin katukilvist\u00e4. Nuorison j\u00e4rjest\u00e4mien mielenosoitusten huipentumana voidaan pit\u00e4\u00e4 eduskuntatalon edess\u00e4 poltettua pahvista lehm\u00e4\u00e4, jolla mielenosoittajat kuvastivat vastenmielisyytt\u00e4 eduskunnassa tehtyj\u00e4 kielipoliittisia lehm\u00e4nkauppoja kohtaan. Eduskunnassa puolestaan kiisteltiin p\u00e4iv\u00e4kausia kielikysymyksest\u00e4. Edellisten vuosien tapaan ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n mellakat jatkuivat Helsingin keskustassa, jossa huutelun lis\u00e4ksi tapahtui pieni\u00e4 v\u00e4kivaltaisia yhteenottoja.<\/p>\n

1930-luvun puoliv\u00e4liin tultaessa kotimaisen kielitaistelun tilalle tulivat uudet vakavammat uhkakuvat. Suomen valtiojohdossa nousi esille huoli maan turvallisuustilanteesta. Taustalla oli Neuvostoliiton sotilaallisen voiman kasvu ja Kansainliiton osoittama heikkous, jotka pakottivat Suomen etsim\u00e4\u00e4n liittolaisia. T\u00e4ss\u00e4 ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi muodostui Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi. Yhteisty\u00f6n syvent\u00e4miselle oli kuitenkin yksi vakava este: Suomen sis\u00e4inen kielitaistelu. T\u00e4m\u00e4 edellytti konkreettisia ratkaisuja.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1937 maalaisliittolainen Ky\u00f6sti Kallio valittiin uudeksi presidentiksi. T\u00e4m\u00e4 merkitsi selke\u00e4\u00e4 muutosta my\u00f6s sis\u00e4politiikassa, kun presidentti nimitti laajapohjaisen punamultahallituksen. Uusi hallitus puolestaan ajoi nopeasti l\u00e4pi \u00a0yliopistolain, joka hyv\u00e4ksyttiin eduskunnan selke\u00e4ll\u00e4 enemmist\u00f6ll\u00e4 huhtikuussa 1937. P\u00e4\u00e4t\u00f6s vaimensi kielitaistelua, jonka yksi polttavimmista kysymyksist\u00e4 oli ollut juuri Helsingin yliopiston kieliratkaisu.<\/p>\n

Edelliset tapahtumat heijastuivat \u00a0my\u00f6s vuoden 1937 ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n viettoon. Juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esiintyi vain pient\u00e4 r\u00e4hin\u00f6inti\u00e4 ja seuraavana vuonna nekin loppuivat. Vuonna 1939 ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietettiin jo aivan toisenlaisissa tunnelmissa. Molemmissa kieliryhmiss\u00e4 korostettiin yhteisen is\u00e4nmaan merkityst\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Uusi Suomi 9.11.1933<\/p><\/div>\n

Helsingin keskustassa 1930-luvulla tapahtuneet ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n mellakat olivat osa eurooppalaista liikehdint\u00e4\u00e4. Toisin kuin lapuanliikkeen kommunismin vastaisissa laittomuuksissa, ruotsalaisuuden p\u00e4iv\u00e4n mellakoissa kyse oli etnisest\u00e4 v\u00e4kivallasta. Vastakkain olivat aitosuomalainen liike, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oli etnisesti homogeeninen kansakunta ja vastapuolena suomenruotsalaiset v\u00e4hemmist\u00f6nationalistit, jotka puolustivat omaa etnist\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4\u00e4n Svenskfinlandia<\/em>. Toki mellakoissa oli mukana my\u00f6s hyvin erilaisista taustoista ja eri ik\u00e4isist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 koostunut joukko, jolla ei ollut mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 kummankaan ideologian kanssa.<\/p>\n

Suomessa tapahtuneet mellakat olivat kuitenkin huomattavasti eurooppalaisia esikuviaan rauhallisemmat. Vaikka mellakoita esiintyi useana vuonna, niiss\u00e4 ei kuitenkaan tapahtunut mustelmia ja ruhjeita vakavampia onnettomuuksia. T\u00e4ss\u00e4 yksi suuri merkitys oli Helsingin poliisin maltillisella otteella mellakoiden taltuttamisessa. Toisaalta mellakoiden aikaan vallassa oli T. M. Kivim\u00e4en johtama hallitus. Kivim\u00e4en porvarillinen kokoomushallitus suhtautui kielikysymykseen maltillisesti, mik\u00e4 osaltaan hillitsi levottomuuksien laajenemista.<\/p>\n

 <\/p>\n

Janne V\u00e4ist\u00f6, FD, Pol.mag, forskare, \u00c5bo Akademi. Medarbetare inom projektet Etnonationalism i Finland 1930\u20131950 (EtnoFin).<\/em><\/pre>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Av: FD Janne V\u00e4ist\u00f6 Suomen- ja ruotsin kielen asemasta k\u00e4ydyn kamppailun kiihkeimm\u00e4t vuodet sijoittuvat 1930-luvulle. Eurooppalaisessa mittakaavassa 1930-luvun kielikiistassa \u2013 tai kansallisuuskiistassa, kuten sit\u00e4 ruotsinkielisten puolelta usein nimitettiin \u2013 ei ollut mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 tai ainutlaatuista. Se voidaan sijoittaa osaksi ajan eurooppalaista poliittista\u00a0kuohuntaa, joka oli usein saanut voimansa etnisyyden politisoitumisesta, kansallisuuskysymyksist\u00e4. Eurooppalaisten esimerkkien mukaisesti my\u00f6s meill\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":748,"featured_media":1812,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[147,141,143],"tags":[637,636,634,635],"class_list":["post-1807","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1900-tal","category-finland","category-nordisk-historia","tag-1930-luku","tag-etnonationalismi","tag-kielikiista","tag-mellakat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1807","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/748"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1807"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1807\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1816,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1807\/revisions\/1816"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1812"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1807"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1807"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1807"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}