{"id":2055,"date":"2023-11-28T12:13:47","date_gmt":"2023-11-28T10:13:47","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/?p=2055"},"modified":"2023-11-28T12:13:47","modified_gmt":"2023-11-28T10:13:47","slug":"elava-ja-liikkuva-kuva-historiantutkimuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/2023\/11\/28\/elava-ja-liikkuva-kuva-historiantutkimuksessa\/","title":{"rendered":"El\u00e4v\u00e4 ja liikkuva kuva historiantutkimuksessa"},"content":{"rendered":"

Av: FM Fanny Reinikka\u00a0<\/span><\/h3>\n

Vanhat elokuvat ja valokuvat ovat tallentaneet menneisyytt\u00e4 niin liikkuvan kuin pys\u00e4htyneen kuvan avulla. Niiden avulla avautuu kokonaan uusi visuaalinen maailma ja mahdollisuus tarkastella esimerkiksi menneisyydess\u00e4 el\u00e4neit\u00e4 ihmisi\u00e4 sek\u00e4 eri paikkoja. Voiko oma tutkimusaihe tulla el\u00e4v\u00e4ksi visuaalisen tai audiovisuaalisen materiaalin avulla? Kuinka esimerkiksi vanhojen elokuvien avulla voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jotakin, mik\u00e4 on saattanut j\u00e4\u00e4d\u00e4 muissa l\u00e4hteiss\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pohdin oman tutkimusaiheeni kohdalla. Voisiko kirjallisten l\u00e4hteiden tukena k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuva-aineistoa tai elokuvaa? Toisaalta, vaikka elokuvaa tai kuvaa ei suoraan k\u00e4ytt\u00e4isi tutkimuksen l\u00e4hteen\u00e4, se voi tarjota kiinnostavan mahdollisuuden kurkistaa aikalaisten luomaan k\u00e4sitykseen heid\u00e4n nykyhetkest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

<\/p>\n

Tutkin v\u00e4it\u00f6skirjassani miesten palvelualoja sek\u00e4 miespalvelijoita Helsingiss\u00e4 1880\u20131930. Tutkimuskohteeni l\u00f6ytyv\u00e4t tietenkin tutkimani aikakauden kirjallisista l\u00e4hdeaineistoista.\u00a0 Mik\u00e4li haluan pohtia seikkoja, kuten kuinka he k\u00e4yttiv\u00e4t kaupunkitilaa tai milt\u00e4 he n\u00e4yttiv\u00e4t ja kuinka he pukeutuivat, t\u00e4h\u00e4n eiv\u00e4t esimerkiksi sanomalehti- tai viranomaisaineistot yksin\u00e4\u00e4n tarjoa vastausta. Sama koskee tutkimuskohdettani Helsinki\u00e4. Millaisena Helsinki heille n\u00e4ytt\u00e4ytyi?<\/p>\n

\"\"<\/a>

Esplanadin puisto Helsingiss\u00e4 1890-luvulla. Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto.<\/p><\/div>\n

Kaupunkihistorian tutkija Anja Kervanto Nevanlinna on todennut, ett\u00e4 kaupungissa n\u00e4kyvien historiallisten kerrostumien avulla \u201dvoimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kadonneita maailmoja\u201d. Mik\u00e4li pohdin omaa tutkimusaihettani esimerkkin\u00e4, voin Helsingiss\u00e4 edelleen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tarkastella tutkimuksessani esiintyvi\u00e4 kortteleita sek\u00e4 kaupunginosia. Menneisyyden Helsinki ei ole tietenk\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 kokonaan tavoitettavissa nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, mutta osia siit\u00e4 on. Rakennuksia on purettu ja korvattu uusilla. Kaupunginosat ovat muuttuneet ja ovat edelleen jatkuvassa muutoksessa. Mennyt Helsinki el\u00e4\u00e4 kuitenkin edelleen. Se on olemassa kartoissa, vanhoissa maalauksissa, valokuvissa ja elokuvissa. Se, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kaupunkikuvasta ei voida tavoittaa en\u00e4\u00e4 ollenkaan ovat tutkimani ammatinharjoittajat. Pohtiessani sit\u00e4, millaisia tutkimuskohteenani olevat ammatinharjoittajat ovat saattaneet olla, esimerkiksi valokuvat ja tutkimusajankohtanani tehdyt elokuvat voivat esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 jonkinlaisen aikalaiskuvauksen. Historioitsija Hannu Salmi puhuu historian \u201celokuvallisesta muistista\u201d. Tutkimallani ajanjaksolla kaikki tuotetut elokuvat olivat viel\u00e4 mykk\u00e4elokuvia, mutta niihin on tallennettu osia siit\u00e4 Helsingist\u00e4, jollaisena se on aikalaisille n\u00e4ytt\u00e4ytynyt. Mit\u00e4 esimerkiksi fiktiivinen elokuva voi kertoa meille tekoajankohdastaan?<\/p>\n

\"\"<\/a>

Konrad Tallrothin ohjaama Rakkauden kaikkivalta (1922). Kuvaaja: Havas, Kalle. Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto.<\/p><\/div>\n

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti on arkistoinut elokuvia ja heid\u00e4n Elonet-tietokannassaan on katsottavissa valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 digitoituja elokuvia. Elonetin tietokannassa katsottavista elokuvista nostan esimerkiksi Konrad Tallrothin k\u00e4sikirjoittaman ja ohjaaman elokuvan Rakkauden kaikkivalta<\/em>, joka ilmestyi vuonna 1922. Kansallisfilmografian <\/em>mukaan elokuva on kuvattu p\u00e4\u00e4osin Helsingiss\u00e4 ja sen l\u00e4hialueilla, joten vanhaa Helsinki\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 elokuvan useammassakin kohtauksessa. Elokuvassa kuvataan hulppeassa kartanomilj\u00f6\u00f6ss\u00e4 kreivin ja kreivitt\u00e4ren kotitaloutta palvelusv\u00e4kineen, joten oman tutkimukseni kannalta elokuvassa kiinnostaa my\u00f6s siin\u00e4 esiintyv\u00e4 juonitteleva miespalvelijahahmo. Elokuva on fiktiivinen melodraama, mutta Tallrothin alkuper\u00e4isk\u00e4sikirjoitus tarjoaa kiinnostavan n\u00e4k\u00f6kulman Helsinkiin 1920-luvun silmin. Vaikka elokuva ei soveltuisikaan oman tutkimuksen l\u00e4hteeksi, se voi kuitenkin tarjota kiinnostavan kurkistusaukon menneisyyteen ja tavan el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 oma tutkimusaihe tai tutkimuskohde aikalaisten tuottaman kuvan avulla. Aikakauslehdess\u00e4 Filmiaitta <\/em>kirjoitettiin Rakkauden kaikkivalta <\/em>-elokuvasta vuonna 1922 seuraavasti: \u201dUlkokuvat ovat suurimmaksi osaksi otetut meille tunnetuilta paikoilta, jonka vuoksi ne her\u00e4tt\u00e4v\u00e4tkin runsaasti mielenkiintoamme.\u201d T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s nykykatsojaan, mutta eri syyst\u00e4. Menneisyyden katsojalle se taltioi nykyhetken Helsinki\u00e4, mutta historiallisessa asussa. Meille se tarjoaa kuvauksia menneisyyden Helsingist\u00e4 aikalaisten luoman historiallisen milj\u00f6\u00f6n avulla. Ulkokuvat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t siis meiss\u00e4 nykykatsojissakin edelleen suurta mielenkiintoa.\u00a0 Vanhojen suomalaisten elokuvien katsominen on kiinnostavaa. Elokuvat voivat kertoa meille paljon enemm\u00e4nkin kuin tarinan, sill\u00e4 sen taltioimat vanhat rakennukset, ymp\u00e4rist\u00f6 tai henkil\u00f6t ovat asioita, joita ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sellaisenaan voi en\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muualla. Ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t meille jo kadonnutta kuvaa, jonka voimme kuitenkin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 jokaisella katselukerralla j\u00e4lleen eloon.<\/p>\n

FM Fanny Reinikka on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija historian ja kulttuuriperinn\u00f6n tohtoriohjelmassa Helsingin Yliopistossa.<\/pre>\n
L\u00e4hteet ja kirjallisuus:<\/p>\n
Aikakauslehdet:<\/p>\n
Filmiaitta: filmitaiteellinen aikakauslehti<\/em> 01.01.1922, \u201dRakkauden kaikkivalta (Amor Omnia) \u2013 Konrad Tallrothin uuden filmin l\u00e4hestyv\u00e4 ensi-ilta\u201d, nro 16, s. 6\u20137.<\/p>\n
Verkkol\u00e4hteet:<\/p>\n
KAVIn elokuva-arkisto:<\/p>\n
https:\/\/kavi.fi\/elokuva-arkisto\/, verkkosivuilla vierailtu 25.11.2023.<\/p>\n
Rakkauden kaikkivalta (1922), https:\/\/elonet.finna.fi\/Record\/kavi.elonet_elokuva_117263, verkkosivulla vierailtu 25.11.2023.<\/p>\n
Kervanto Nevanlinna, Anja (2002): Kadonneen kaupungin j\u00e4ljill\u00e4 \u2013 Teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimess\u00e4<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki, s. 15.<\/p>\n
Salmi, Hannu (1993): Elokuva ja historia.<\/em> Suomen elokuva-arkisto: Helsinki, s. 12.<\/p>\n
Kuvat:<\/p>\n
\u201dHelsinki, Yleiskuva Etel\u00e4esplanadilta\u201d,<\/p>\n
https:\/\/www.finna.fi\/Record\/museovirasto.F760C4670A0A96A25DA6F8B65A7FEB5B?sid=3412769263.<\/p>\n
\u201dKonrad Tallroth ja Ida Brander Tallrothin ohjaamassa elokuvassa Rakkauden kaikkivalta\u201d,<\/p>\n
https:\/\/www.finna.fi\/Record\/museovirasto.C9BC1D40BD5F6A282D22A85684C9D072?sid=3412594036.<\/p>\n
 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Av: FM Fanny Reinikka\u00a0 Vanhat elokuvat ja valokuvat ovat tallentaneet menneisyytt\u00e4 niin liikkuvan kuin pys\u00e4htyneen kuvan avulla. Niiden avulla avautuu kokonaan uusi visuaalinen maailma ja mahdollisuus tarkastella esimerkiksi menneisyydess\u00e4 el\u00e4neit\u00e4 ihmisi\u00e4 sek\u00e4 eri paikkoja. Voiko oma tutkimusaihe tulla el\u00e4v\u00e4ksi visuaalisen tai audiovisuaalisen materiaalin avulla? Kuinka esimerkiksi vanhojen elokuvien avulla voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jotakin, mik\u00e4 on saattanut […]<\/p>\n","protected":false},"author":750,"featured_media":2056,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[146,147,149,141,611],"tags":[],"class_list":["post-2055","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-146","category-1900-tal","category-europa","category-finland","category-historiekultur"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2055","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/750"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2055"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2055\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2058,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2055\/revisions\/2058"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2056"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2055"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2055"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2055"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}