{"id":2467,"date":"2026-02-17T11:32:13","date_gmt":"2026-02-17T09:32:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/?p=2467"},"modified":"2026-02-17T11:32:13","modified_gmt":"2026-02-17T09:32:13","slug":"sverigefinnarnas-sak-ar-var-jan-magnus-jansson-ja-ruotsinsuomalaiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/2026\/02\/17\/sverigefinnarnas-sak-ar-var-jan-magnus-jansson-ja-ruotsinsuomalaiset\/","title":{"rendered":"\u201dSverigefinnarnas sak \u00e4r v\u00e5r\u201d \u2013 Jan-Magnus Jansson ja ruotsinsuomalaiset"},"content":{"rendered":"

Av: Janne V\u00e4ist\u00f6, FD<\/span><\/h3>\n

Muuttoliike Suomesta Ruotsiin kasvoi 1960- ja -70-luvun vaihteessa aivan uusiin mittoihin. 1970-luvun lopulle tultaessa Ruotsiin oli muodostunut merkitt\u00e4v\u00e4 suomenkielinen v\u00e4hemmist\u00f6. Samaan aikaan alkoi my\u00f6s ruotsinsuomalaisen identiteetin rakentuminen sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4ytyminen ja vaatimukset kielellisist\u00e4 oikeuksista. Haasteena oli Ruotsin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, joka ei tunnustanut ruotsinsuomalaisten erityisasemaa. 1970-luvun lopulla suomalaisessa mediassa nousi esille ruotsinsuomalaisten v\u00e4hemmist\u00f6asema. Uutta oli viel\u00e4 se, ett\u00e4 ruotsinsuomalaisten v\u00e4hemmist\u00f6asema yhdistettiin suomenruotsalaisten oikeuksiin. Yksi keskustelun pelinavaajista oli Hufvudstadsbladetin <\/em>p\u00e4\u00e4toimittaja ja pitk\u00e4n linjan Ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko, professori Jan-Magnus Jansson.<\/p>\n

<\/p>\n

Elokuussa 1979 Vaasan kes\u00e4yliopistossa j\u00e4rjestetyss\u00e4 seminaarissa Jansson piti esitelm\u00e4n \u201dSuomenruotsalaiset vuonna 2000\u201d, jossa h\u00e4n yksiselitteisesti yhdisti ruotsinsuomalaisten ja suomenruotsalaisten v\u00e4hemmist\u00f6aseman. Janssonin ulostulo oli merkitt\u00e4v\u00e4. Esimerkiksi reilut 10 vuotta aikaisemmin peruskoulun kieliratkaisun yhteydess\u00e4 juuri kukaan ei verrannut ruotsinsuomalaisten ja suomenruotsalaisten asemaa.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Jan-Magnus Jansson oli RKP:n ehdokkaana vuoden 1982 presidentinvaaleissa. Jansson sai paljon julkisuutta, koska h\u00e4n puolusti ruotsinsuomalaisten kielellisi\u00e4 oikeuksia.
Suomen Kuvalehti 22.12.1981. Mainos \u201dMies joka kirjoittaa puheensa itse\u201d.<\/p><\/div>\n

Uutta Janssonin puheessa oli tarkastella kielikysymyst\u00e4 pohjoismaisessa kontekstissa. Ja siin\u00e4 suomen kieli yhdistyi ruotsin kielen asemaan: Suomessa ruotsin kieli on v\u00e4hemmist\u00f6kieli ja pohjoismaisessa kontekstissa vastaavasti suomen kieli. T\u00e4t\u00e4 kautta, Janssonin mukaan, kielten asemaa tulisi Suomessa ja Ruotsissa tarkastella v\u00e4hemmist\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Janssonin ajatukset siirtyiv\u00e4t nopeasti lehtien sivuille. Monissa perusteluissa nostettiin esille er\u00e4\u00e4nlainen omantunnon kysymys. Suomenruotsalaisten \u201dmoraalisena velvollisuutena\u201d oli puolustaa my\u00f6s muita v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, erityisesti ruotsinsuomalaisten oikeuksia.<\/p>\n

Ruotsinsuomalaisten aseman vertaaminen suomenruotsalaisten oikeuksiin n\u00e4ytt\u00e4ytyi lis\u00e4ksi Suomen kielilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n legitimointina. Puolustamalla ruotsinsuomalaisia vahvistettiin mielikuvaa, ett\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6oikeudet kuuluvat itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4n\u00e4 osana demokraattiseen yhteiskuntaan. T\u00e4m\u00e4 hy\u00f6dytti luonnollisesti suomenruotsalaisia. Ruotsinsuomalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu n\u00e4htiin toisaalta my\u00f6s riskin\u00e4. Mik\u00e4li ruotsinsuomalaisten oikeutta omaan kieleen ei saataisi Ruotsissa ratkaistua, kasvaisi paine suomenruotsalaisia kohtaan. Jatkossa olisi yh\u00e4 vaikeampi perustella, miksi Suomen ruotsinkieliselle v\u00e4hemmist\u00f6lle tarjotaan laajat kielelliset oikeudet toisin kuin l\u00e4hes samankokoiselle v\u00e4hemmist\u00f6lle, ruotsinsuomalaisille.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4toimittaja Jansson muutti suomenruotsalaista v\u00e4hemmist\u00f6keskustelua. 1980-luvun alussa suomenruotsalaista v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 ei tarkasteltu ainoastaan omasta, maan sis\u00e4isest\u00e4 erityisasemasta, vaan se n\u00e4htiin osaksi pohjoismaista v\u00e4hemmist\u00f6kysymyst\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tuki k\u00e4ynniss\u00e4 ollut muuttoliike, jonka pohjalta arvioitiin, ett\u00e4 l\u00e4hitulevaisuudessa ruotsinsuomalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaisi sadoilla tuhansilla.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Suomalaisuuden Liitto aloitti 1980-luvun toisella puoliskolla aktiivisen ns. \u201dpakkoruotsi\u201d-kampanjan. Yhten\u00e4 vaatimuksena liitto esitti, ett\u00e4 ruotsinsuomalaisille tulisi harmonisoida lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samat kielelliset oikeudet kuin suomenruotsalaisilla on Suomessa. Mik\u00e4li Ruotsi ei t\u00e4t\u00e4 toteuttaisi, tulisi liiton mukaan Suomen kielilains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 saattaa samalle tasolle Ruotsin kanssa.
Hufvudstadsbladet 24.2.1987. Artikkeli \u201dSuomalaisuuden Liitto h\u00e5rt ut mot Sverige: Finlandssvenskarna \u2019gisslan\u2019 i spr\u00e5kstrid\u201d.<\/p><\/div>\n

Ruotsinsuomalaisten ja suomenruotsalaisten v\u00e4hemmist\u00f6aseman yhdist\u00e4minen loppui kuitenkin nopeasti. 1980-luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4 keskustelu tyrehtyi, kun ensin Suomen Maaseudun Puolueen kunniapuheenjohtaja Veikko Vennamo ja muutamaa vuotta my\u00f6hemmin Suomalaisuuden Liitto ottivat asian omakseen. Heille kahden v\u00e4hemmist\u00f6n vertailu toimi suomalaisen kielipolitiikan v\u00e4lineen\u00e4, jossa tarkoituksena oli kyseenalaistaa ja heikent\u00e4\u00e4 ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen asemaa Suomessa. 1980-luvun lopulla k\u00e4ynnistynyt \u201dpakkoruotsi\u201d-kiista tukahdutti maltillisen kielikeskustelun vuosikymmeniksi. Vasta vuoden 2014 Ven\u00e4j\u00e4n Krimin miehitys ja Euroopan pakolaiskriisi pystyiv\u00e4t laajentamaan suomalaista, ruotsin kielen asemaan keskittynytt\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6keskustelua.<\/p>\n

Janne V\u00e4ist\u00f6, FD, Pol.mag, forskare, \u00c5bo Akademi. Medarbetare inom projektet Det svenska i Finland som minoritetsposition: spr\u00e5k, relationalitet och erk\u00e4nnande i finl\u00e4ndska minoritiseringsprocesser, 1945- (SFM-projektet<\/em>), som finansieras av Svenska kulturfonden.<\/pre>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Av: Janne V\u00e4ist\u00f6, FD Muuttoliike Suomesta Ruotsiin kasvoi 1960- ja -70-luvun vaihteessa aivan uusiin mittoihin. 1970-luvun lopulle tultaessa Ruotsiin oli muodostunut merkitt\u00e4v\u00e4 suomenkielinen v\u00e4hemmist\u00f6. Samaan aikaan alkoi my\u00f6s ruotsinsuomalaisen identiteetin rakentuminen sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4ytyminen ja vaatimukset kielellisist\u00e4 oikeuksista. Haasteena oli Ruotsin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, joka ei tunnustanut ruotsinsuomalaisten erityisasemaa. 1970-luvun lopulla suomalaisessa mediassa nousi esille ruotsinsuomalaisten v\u00e4hemmist\u00f6asema. Uutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":750,"featured_media":2465,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[705,285,140],"tags":[709,707,706,708,710],"class_list":["post-2467","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ruotsinsuomalaiset","category-samtidshistoria","category-sverige","tag-jan-magnus-jansson","tag-ruotsinsuomalaiset","tag-suomenruotsalaiset","tag-vahemmistot","tag-pakkoruotsi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2467","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/750"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2467"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2467\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2469,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2467\/revisions\/2469"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2465"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2467"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2467"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.abo.fi\/historia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2467"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}