Aika: 3. – 4.6.10
Paikka: Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2, Turku
OHJELMA (muokattu 14.5.19)
Ma 3.6. klo 10.00–16.40
10.00–10.10 Alkulöpinät
10.10–10.50 Esa Itkonen (Turun yliopisto): Strukturalismi vs. funktionalismi
”A structure can be described ’out of time’ but its ’functioning’ cannot” (Giddens). Oikein! (Onhan jälkimmäisessä tapauksessa kyseessä kausaaliprosessi.) Rationaaliselityksen malli yhdistää nämä kaksi aspektia: yhtäältä se näyttää teon (’ajattoman’) rakenteen; toisaalta se esittää päämäärän omaksumisen ja keinoa koskevan uskomuksen syinä, joiden seuraus teko on.
10.50–11.30 Aleksi Mäkilähde (Turun yliopisto): Pohdintaa kielellisen teon ja teon selityksen rakenteesta
Käsittelen esitelmässäni yhtäältä kielellisten tekojen ja näiden tekojen selitysten rakenteita. Esittelen väitöskirjassani kehittämääni formalismia, joka laajentaa Esa Itkosen rationaalin selityksen skeemaa ja yhdistää siihen elementtejä G. H. von Wrightin tekojen ja muutoksen logiikasta. Käytän formalismia tekojen analyysin lisäksi erilaisten selitystyyppien luokittelemiseen.
11.30–12.10 Emmi Hynönen (Turun yliopisto): Epämääräisyyttä osoittavien tarkenteiden artikkelimaisuus suomen kielessä
Fennistisessä kielioppiperinteessä on vallinnut laaja konsensus siitä, ettei suomen kielessä ole artikkeleita. Tästä näkemyksestä on kuitenkin määräisyyden ilmaisemisen osalta keskusteltu. Sen sijaan epämääräisyyttä osoittavia tarkenteita (esimerkiksi yksi tai jokin) ei ole juurikaan käsitelty artikkelimaisuuden näkökulmasta. Esitelmässäni tarkastelen niiden artikkelimaisia piirteitä kielitypologisen luokittelun näkökulmasta.
12.10–13.10 Lounas (omakustanteinen)
13.10–13.40 Chingduang Yurayong & Seppo Kittilä (Helsingin yliopisto): Suomen =se ja =hAn diskurssipartikkeleina
Esitelmässämme käsittelemme pragmatiikan kieliopillistumista tutkimalla suomen diskurssipartikkelien =se ja =hAn käyttöä. Partikkelien funktiot ovat lähellä toisiaan, mutta niiden käytössä on eroja esimerkiksi sen suhteen millaista informaatiota niiden käyttö puhujalta edellyttää ja onko tieto yksityistä vai jaettua. Myös rakenteelliset erot partikkelien välillä ovat melko selvät.
13.40–14.20 Anders Holmberg (Newcastle University): Hur man pratar till sig själv
Vid självprat (self talk) kan jag säga Jag är så trött på dig! till mig själv, där jag och du båda refererar till mig själv. Men jag kan inte säga Du är så trött på mig! med samma betydelse. Varför inte det? Föredraget handlar om syntax, semantik och pragmatik i självprat.
14.20–14.40 Kahvitauko
14.40–15.20 Gustaf Olsson (Turun yliopisto): Vad är en språklig regel?
Att språk innehåller regler torde var och en som har läst ett främmande språk veta. Regler är dock sällan stabila över lång tid, och regler kan innehålla förbryllande luckor (t.ex. en rädd människa, ett ??rätt barn). Vad detta kan innebära är temat för den här presentationen.
15.20–16.00 Tommi Nieminen (Legisign.org): Puherytmin olemus ja funktiot
Rytmi on arvoituksellisin osa puheen prosodiaa. Joissakin kuvauksissa sitä ei
ole mukana ollenkaan; toisissa se ohittaa hierarkiassa painon. Joskus sen
olemassaolo puheessa on jopa kiistetty. Naiiveille kielenpuhujille se on usein
ensisijainen ?vierauden? kriteeri. Mutta mitä se oikeastaan tekee puheessa ?
ja puheelle?
16.00–16.40 Annika Koskelainen (Åbo Akademi): Toisen polven ruotsinsuomalaiset, kolmannen kulttuurin kasvatteja?
Toisen polven ruotsinsuomalaiset elävät ainakin kahdessa kulttuurissa rinnakkain.
Vanhempien kautta on siteet suomalaiseen kulttuuriin, samalla kasvetaan ruotsalaisessa
kulttuurissa. Muodostuuko ruotsinsuomalaisuudesta myös oma kolmas kulttuuri? Keitä
voidaan laskea mukaan ruotsinsuomalaisiin? Esitelmässä pohditaan näitä asioita ja toisen
polven ruotsinsuomalaisuutta tarkastellaan myös kansainvälisessä valossa.
18.30– Illallinen Ravintola Paninissa (Linnankatu 3, 20100 Turku; Ruokailu tarjotaan esitelmöijille, muut voivat osallistua omakustanteisesti)
Ti 4.6. klo 9.30–16.10
9.30–10.10 Anneli Pajunen (Tampereen yliopisto): Kielenhallinnan odotuksenmukaisuus peruskoululaisilla kielen eri osa-alueilla
Vertailen esitelmässäni 12- ja 15-vuotiaiden peruskoululaisten morfologisen ja semanttisen tiedon hallintaa kirjoittamistaitoihin ja pyrin arvioimaan, korreloivatko ne. Lisäksi arvioin, selittääkö kieliopin ja kielitiedon hallintaan (morfologia, semantiikka) liittyvä osaaminen kielenkäyttötaitojen tasoa (kirjoittamistaitoa).
10.10–10.50 Mari Honko (Jyväskylän yliopisto): Suomenopiskelijoiden käsityksiä kielestä, kielitaidosta ja kieliasiantuntijuudesta
Keräsin keväällä 2017 ja 2019 lyhyen verkkokyselyn avulla tietoa siitä, miten Jyväskylän yliopiston suomenopiskelijat hahmottavat kielen ja kielitaidon käsitteet. Kyselyn avulla selvitin myös, miten opiskelijat suhteuttavat toisiinsa kieltenopiskelijan ja maallikon kieliasiantuntijuuden sekä mitkä tekijät opiskelijan mielestä tukivat tai haittasivat kyselyajankohtana oman kieliasiantuntijuuden saavuttamista. Esittelen esityksessäni kyselyn satoa.
10.50–11.30 Elisa Repo, Niina Kekki (Turun yliopisto) ja Leena Maria Heikkola (Åbo Akademi): Kohti kielitietoisia käytänteitä. Kyselytutkimus aineenopettajaopiskelijoiden kielenoppimis- ja monikielisyyskäsityksistä opettajan pedagogisten opintojen alkuvaiheessa
Kyselytutkimuksessa tarkastellaan eri alojen aineenopettajaopiskelijoiden (N = 59) käsityksiä kielenoppimisesta ja monikielisyydestä. Opettajaopiskelijoiden käsityksiä verrataan opiskelijoiden ajatuksiin toimia oppitunnilla tilanteessa, jossa maahanmuuttajataustainen oppilas ei pysy opetuksessa mukana kielitaitonsa vuoksi. Tutkimus perustuu kielellisesti vastuullisen opettajuuden viitekehykseen. Laadullinen aineisto on koodattu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, ja analyysi antaa tietoa pedagogisten opintojen ja opetusharjoitteluiden kehittämiseen.
11.30–11.50 Kahvitauko
11.50–12.30 Martina Björklund (Åbo Akademi): Multilingual expression of affect in a Finland-Swedish girl’s texting with friends (på svenska)
My paper reports findings from a case study of texting between a plurilingual
Finland-Swedish young adult (18 years old) and three constellations of likewise
plurilingual schoolmates/friends (18-19 years old). The base language of the messages is
Southern Finland urban Swedish spoken in Turku. The exchanges contain a lot of affect,
both linguistic (affect bursts and emotive evaluative expressions) and iconic (smileys
and likes). The great majority of linguistic expressions of affect demonstrate linguistic
features from other named languages than Swedish, mostly English.
12.30–13.10 Katarzyna Wojciechowicz & Jutta Rosenberg (Åbo Akademi): Digiopetus – digiundervisning
Tässä esitelmässä kerromme suomen kielen oppiaineen digitaalisesta opetuksesta. Olemme syksystä 2017 asti vastanneet aineopintojen opetuksesta Vaasaan Adobe Connectin (ja myöhemmin Zoomin) kautta. Kerromme omista kokemuksistamme sekä tulevaisuuden suunnitelmistamme etsimällä vastausta kysymykseen: Miten digitalisuutta voi hyödyntää opetuksessa ja oppimisessa yliopistossa?
I denna presentation berättar vi om finska språkets digitala undervisning. Vi har fr.o.m. hösten 2017 ansvarat för undervisningen på ämnesstudienivå till Vasa via Adobe Connect (och senare Zoom). Vi kommer att berätta om våra erfarenheter och framtidsplaner genom att söka svar på frågan: Hur kan man använda digihjälpmedel i undervisningen och inlärningen vid universitet.
13.10–14.00 Lounas (omakustanteinen)
14.00–14.40 Hanna Acke (Åbo Akademi): Changing Views of Language in a Controversy on Feminist Linguistics
In my paper, I analyse how changing views of language form the heart of a fierce controversy on the emerging field of feminist linguistics in a German linguistic journal in the late 1970s.
14.40–15.20 Irina Rogojin (Åbo Akademi): Linguistic means of expressing emotions
I explore linguistic means of expressing emotions by the example of emotional suffixes,
which are widespread in the Slavic and other European languages. Of particular importance is the diversity of the pragmatics of emotive diminutives and their introduction into the course of Russian as a foreign language.
15.20–16.00 Leena Maria Heikkola (Åbo Akademi): Musiikki ja kieli (in English)
Kumpi oli ensin: kieli vai musiikki? Eräiden teorioiden mukaan ihmiskieli on kehittynyt musiikista. Esityksessä tarkastellaan, mitä yhteistä musiikilla ja kielellä on sekä miten musiikkia ja kieltä prosessoidaan neuraalisella tasolla. Lisäksi pohditaan, miten musiikkia voidaan käyttää lapsen kielenkehityksen tai vieraan kielen oppimisen tukena.
16.00–16.10 Löppuhöpinät