Johanna Flinkkilä on kirkkonummelaisen perheen äiti. Flinkkilällä on neljä eri-ikäistä lasta, joista kaikki käyvät ruotsin kielen kielikylpyä: yksi 7. luokkalainen, yksi 4. luokkalainen sekä ensimmäisellä luokalla olevat kaksoset, joten kokemusta kielikylpyvanhemmuudesta on kertynyt jo useita vuosia. Kaikki lapset ovat aloittaneet kielikylpypolun Kirkkonummella esikouluikäisinä. Kielikylpyopetusta on tarjottu Kirkkonummella jo yli 30 vuoden ajan. Alla Flinkkilä kertoo kokemuksistaan kielikylpyvanhempana:
”Kirkkonummi valikoitui asuinpaikaksemme sattumalta Espoossa asumisen jälkeen. Löysimme esikoisellemme sopivan päiväkodin, ja sopeutuminen uuteen paikkakuntaan pääsi alkamaan. Tässä ihanassa päiväkodissa ei ollut omaa esiopetusta, ja kun tuli aika tutkia kunnan esikoulumahdollisuuksia, päiväkodin henkilökunta vinkkasi kielikylvyn infotilaisuudesta, johon osallistuimme mieheni kanssa. Koska olemme mieheni kanssa muualta kotoisin, emme tunteneet entuudestaan ketään Kirkkonummelta, joten löysimme kielikylvyn ikään kuin sattumalta.
Meille, minulle ja miehelleni, kieli- ja oppimismyönteisyys on aina ollut ominaista. Olemme matkustelleet paljon, tehneet töitä ulkomailla ja olleet avoimia eri kielille. Ajattelimme, että tämä myönteinen asenne olisi ihana tarjota myös omille lapsillemme. Erityisen hienoa kielikylvyssä on paljon puhuttu toiminnallinen kielitaito. Kommunikaation ja vuorovaikutuksen ydin on juuri toiminnallisuudessa: kaikkia fraaseja ja taivutuksia ei tarvitse osata täydellisesti voidakseen kommunikoida.”
Millaisia kokemuksia teillä on kielikylvystä?
”Mieheni on suhtautunut kielikylpyyn alusta asti optimistisemmin kuin minä, joka olen ollut perheemme skeptikko. Halusin spekuloida ja jarrutella päätöstä lähteä kielikylpypolulle, ja suurin huolenaiheeni liittyi lasten suomen kielen kehitykseen. Ajattelin, että kielikylpy saattaisi hidastaa sitä. Esikoisemme myötä huoli on kuitenkin saanut väistyä. Äidinkielen opiskelu on edennyt vauhdilla ja ollut mieluisaa, eikä oikeakielisyydessäkään ole enää pitkään aikaan ollut haasteita. Juoniltaan lennokkaiden tarinoiden kirjoittaminen suomeksi onkin yksi hänen lempipuuhistaan. Meidän perheessämme on käytännössä todistettu se tutkittu mutta ensikuulemalta uskomattomalta kuulostanut tosiasia, että vieraan kielen opiskelu lisää myös oman äidinkielen osaamista!
Jotkut asiat suomen kielessä voivat tietenkin vaatia hieman ekstrajumppaa. Omien lastemme kohdalla kirjoitetun suomen kielen kaksoiskonsonantit ovat tuoneet jonkin verran haasteita. Saimme kuitenkin kuulla, että tämä on kielikylpylapsille tyypillistä, eikä ole ainoastaan meidän lapsillemme haasteellista.
Ensimmäisen syksyn aikana lapset kokivat kielikylvyn hankalaksi, kun eivät ymmärtäneet mitään, mutta olemme mieheni kanssa kannustaneet heitä ja sanoneet, ettei se haittaa ja että on varmasti muitakin, jotka eivät ymmärrä. Aina voi myös kysyä kaverilta apua. Lasten esikoulunopettaja mainitsikin, että yleensä joulun jälkeen ’korkki poksahtaa’ ja lapset alkavat ymmärtää, vaikka he eivät välttämättä tiedostakaan sitä. Niin kävi meidänkin lastemme kohdalla.”
Tarvitseeko kielikylpyvanhemman osata ruotsia?
”Minä aloitin A1-ruotsin lukemisen 3. luokalla Tampereella ja kirjoitin pitkän ruotsin ylioppilaskirjoituksissa, mutta en koe, että osaisin ruotsia mitenkään erityisen hyvin. Yritän kuitenkin esimerkiksi Ruotsissa matkustaessani puhua ruotsia ja luen myös ruotsinkielisiä kirjoja sekä autan lapsia läksyissä, vaikka saankin välillä turvautua Google-kääntäjän apuun. Mieheni ei juurikaan puhu ruotsia, mutta ymmärtää kuitenkin hyvin. Olemme ajatelleet, että vanhempikin voi oppia kieltä lasten kielikylvyn myötä. Koulusta tulevat tiedotteet ovat suomeksi, joten erityistä ruotsin kielen taitoa ei meiltä vanhemmilta vaadita.”
Mitä kielikylpyvanhemmalta odotetaan?
”Kielikylpy vaatii sitoutumista ja aktiivista otetta kotona. Se, että vanhempana osoittaa kiinnostusta ruotsin kieltä ja sen oppimista kohtaan, on erittäin tärkeää. Lisäksi vanhemman on hyvä tukea lapsen äidinkielen kehitystä kotona. Asioita ja niihin liittyviä suomenkielisiä sanoja voi pohtia lapsen kanssa ääneen esimerkiksi läksyjen teon yhteydessä. Nämä asiat eivät kuitenkaan mielestäni vaadi suurta ajallista panostusta.
Olemme myös pitkään olleet jäsenperheenä Kirkkonummen kielikylpy-yhdistyksessä. Nyt olen myös liittynyt yhdistyksen hallitukseen, sillä neljä lasta sai ajattelemaan, että voisin olla aktiivinen ja ajaa kielikylpyä eteenpäin. On tärkeää levittää tietoa kielikylvystä, järjestää infotilaisuuksia ja saada sitä kautta uusia hakijoita etenkin ikäluokkien ollessa vaihtelevan kokoisia. Kielikylpy on mielestäni jokaisen sitä tarjoavan kunnan vetovoimatekijä, minkä vuoksi sen markkinointiin tulisi panostaa enemmänkin.”
Millaisia etuja kielikylvyllä mielestänne on?
”Kielitaito ja eri kielille ’altistuminen’ avartaa ja näkemys maailmaan on paljon laajempi. Kielikylpyä käyvä lapsi oppii arjessa luottamaan itseensä, kun saattaa ensin kokea jonkun tehtävän olevan vaikea, mutta tajuaakin sitten, että ”Hei, mä pystyn tähän!” Ruotsin kieli tulee ikään kuin kaupan päälle kielikylvyssä ja englannin oppiminenkin on helppoa, mikä toki voi olla osittain myös monikielisen nykymaailman ansiota. Esikoisemme halusi yhtäkkiä viime vuonna alkaa opiskella italian kieltä Duolingo-sovelluksen avulla ja onkin nyt harjoitellut sitä jo yli vuoden ajan. Lapset suhtautuvat siis yleisesti ottaen myönteisesti uusien kielten opiskeluun.
Kielikylvyssä ryhmä/luokka pysyy myös usein melko samana 9. luokalle asti, ja osa pitkäaikaisista luokkakavereista saattaakin jatkaa vielä samaan lukioon tai ammattikouluun. Luokka kasvaa yhdessä ja oppilaat ovat vähän kuin sisaruksia keskenään, niin hyvässä kuin pahassa. Lisäksi samat kielikylpyopettajat opettavat oppilaita usein monena peräkkäisenä vuotena, joten opettajatkin tulevat tutuksi.”
Millä tavoin lastenne kielikylpy näkyy arjessanne?
”Ensimmäisellä luokalla olevat kaksosemme ovat harjoitelleet kotona ruotsia keskenään, ja olen kuullut heidän keskustelevan seuraavasti: ’Sano mulle suomeks kaikkia sanoja, niin mä sanon ne sulle ruotsiksi.” Lapsemme saattavat silloin tällöin sanoa sanoja tai lauseita ruotsiksi keskenään puhuessaan. Yksi lapsistamme on myös kokeillut käsipalloa ruotsinkielisessä joukkueessa. Neljännellä luokalla oleva poikamme harrastaa jalkapalloa, ja joukkueessa on ruotsinkielisiä kavereita. Meillä myös katsotaan kotona BUU-klubbenia, Peppi Pitkätossua tai Mikko Mallikasta ruotsiksi. Sanoisinkin, että ruotsin kieli toimii arkemme mausteena.”
Millaisia terveisiä lähettäisitte huoltajille, jotka harkitsevat kielikylpyyn hakemista?
”Rohkeutta vaan. Lapsia monitoroidaan nykyään paljon, ja alan ammattilaiset kertovat kyllä sitten, jos on syytä huoleen. Suosittelen ehdottomasti katsomaan, miten paljon kielikylpy voi antaa. Kielikylpy avaa niin lasten kuin heidän vanhempiensa silmiä maailmaan!”
Kielikylvyn hakuaika useimmissa kunnissa on tammikuun-maaliskuun aikana. Lisätietoa hakuajoista löytyy kunkin kunnan sivuilta.
Lisätietoa Kirkkonummen kielikylpy-yhdistyksestä: http://www.kirkkonummenkielikylpy.fi/
Teksti: Johanna Flinkkilä & Riikka Paloluoma
Kuvat: Johanna Flinkkilä