Urpo Nikanne

Tutkimusvapaani aikana minulla on ollut hieno mahdollisuus vierailla puolen vuoden ajan keväällä 2019 Washingtonin yliopiston (http://www.washington.edu/) skandinavistiikan laitoksella (Department of Scandinavian Studies) ja tutustua laitoksen toimintaan ja ihmisiin.

Suomen professorina on vuodesta 2001 alkaen toiminut Andrew Nestingen eli tuttavallisemmin Andy. Haastattelin Andya juhannusaattona 2019. Halusin tietää, miten suomen kielen ja kulttuurin oppiaine on saatu Washingtonin yliopistoon, kuka suomea opiskelee, miten Andy itse on innostunut suomen kielestä ja kulttuurista ja mitä hän tutkii ja opettaa.

Washingtonin yliopisto ja sen suomen kielen oppiaine

Washingtonin yliopisto eli UW on suuri 54 000 opiskelijan yliopisto Seattlessa. Yliopisto on akateemisesti tunnustettu ja menestyy jatkuvasti erilaisissa yliopistojen laatuvertailuissa.  UW:n Skandinavian tutkimuksen laitoksella voi myös opiskella suomen kieltä ja kulttuuria kaikilla tasoilla alkeiskursseilta tohtoriksi asti. Oppiaine toimii professorin ja vierailevan lehtorin voimin.  Kandidaatteja suomen kielestä valmistuu vuosittain 2-3. Joka toinen tai kolmas vuosi valmistuu maisteri. Muutama tohtori on myös saanut väitöskirjan valmiiksi. Skandinavistiikan laitoksella opetetaan suomen lisäksi myös kaikkia pohjoismaisia ja balttilaisia kieliä ja kulttuureita.

Skandinavian tutkimuksen laitos sijaitsee Raitt Hallissa

Andy kertoi, että suomen kielen oppaine  perustettiin 1990, kun skandinavistiikan laitosta piti laajentaa. Iltakursseja tarjoamalla oli mahdollisuus saada laitokselle suomen kielen ja kulttuurin professuuri. UW:n ensimmäinen suomen kielen ja kulttuurin professori oli Tom DuBois, joka nyt toimii Wisconsinin yliopistossa Madisonissa.  Andysta tuli yliopiston järjestyksessä toinen suomen kielen professori vuonna 2001.

Vieraileva lehtoraatti saatiin laitokselle 1994, kun Tom DuBois yhdessä laitoksella vierailleen Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professorin Seppo Suhosen kanssa onnistui järjestämään puoleksi Suomen opetusministeriön ja puoleksi UW:n rahoittaman suomen vierailevan lehtoraatin. Nyt lehtoraatti täyttää 25 vuotta. Vierailevana lehtorina voi olla kerrallaan korkeintaan viisi vuotta. Nykyisin lehtorina toimii Hanna-Ilona Härmävaara.

Miksi suomen kielen oppaine on niin vahva juuri Seattlessa?

Seattlessa suomalaisuus on Andyn mukaan olennainen osa paikallisväriä, koska alueelle on aikanaan tullut paljon siirtolaisia pohjoismaista, enimmäkseen Skandinaviasta mutta myös Suomesta metsätöihin ja kalastukseen. Uudempaa siirtolaisuutta Suomesta on tullut seattlelaisen yrityksen Microsoftin ja suomalaisen Nokian yhteistyön ansiosta. Noin puolella suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoista onkin suomalaiset sukujuuret, joko uudemmat tai vanhemmat.

Åbo Akademin opiskelijoille ja henkilökunnalle kiinnostava tieto on se, että Seattlessa toimii Swedish Finn Historical Society (https://www.swedishfinnhistoricalsociety.org/om-oss/?lang=sv) ja sen pitämä arkisto, joka on hyvä syy tulla Seattleen. Muun muassa Lars Huldén on tehnyt Seattlessa tutkimusta amerikansuomenruotsalaisista murteista.

Suomen opiskelu antaa valmiuksia monenlaisiin työuriin

Kun kysyin, mitä suomen kielen ja kulttuurin oppiaineesta valmistuneet opiskelijat tekevät työkseen, Andy kertoi, että viime aikoina monet ovat ryhtyneet kääntäjän uralle. Esimerkiksi Sofia Oksasen, Johanna Sinisalon ja muiden Finlandia-palkittujen kirjailijoiden teokset on kääntänyt UW:sta valmistunut maisteri Lola Rogers. Osa on lähtenyt töihin Microsoftille, koska IT-alalla kehitetään ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta ja siinä luonnollisten kielten ymmärrys on tärkeää.

Työmarkkinoista puhuttaessa Andy otti esiin mielenkiintoisen ja tärkeän asian: Suomen ja muiden kieliaineiden opinnot antavat valmiuden ymmärtää tekstejä, kieltä ja kulttuuria syvällisesti. Antamansa lähilukutaidon ansiosta kieliaineen opinnot antavat lisäarvoa myös muiden oppiaineiden osaamiseen. Kieliaineen voi yhdistää tutkinnossa vaikkapa lakitieteeseen, ja se parantaa kykyä ymmärtää lakitekstejä, sopimuksia ja muita tekstejä.

Suomen kielen harrastus syntyi jo varhain

Andy kiinnostui suomen kielestä jo nuorella iällä. Hän on kotoisin Minnesotan osavaltiosta, jonne on suuntautunut paljon siirtolaisuutta pohjoismaista. Vähän vanhempana hänen perheensä muutti Torontoon. Torontossa oli naapurina suomalainen perhe, jonka jäsenistä tuli ystäviä , ja Andyn perhe vieraili myös Suomessa perheen luona 1980-luvulla.  Lukuvuonna 1989-1990 Andy tuli vaihto-oppilaaksi Ouluun ja oli päättänyt visusti, että hän oppii suomen kielen.  Suomen kielen opiskelua Oulussa auttoi, että lukiossa oli opettaja, jolta hän sai suomen kielen erityisopetusta.

Andy on 47-vuotias ja innokas urheilumies, kestävyysjuoksija ja hiihtäjä. Murtomaahiihtoa hän alkoi harrastaa jo lapsena Minnesotassa. Oulussa hiihtoharrastus auttoi suomen kielen oppimista. Andy hiihti vaihto-oppilasaikanaan kilpaa Oulunsalon Vasamassa. Hän kertoi, että seurakaverien kanssa oli pakkokin puhua suomea. Andy muistelee lämmöllä Vasaman värikästä valmentajaa Veikkoa, joka oli aina ystävällinen ja tuki hyvällä tavalla suomen kielen oppimista.

Akateemiset opiskelunsa Andy aloitti opiskelemalla kirjalllisuutta Saint Olaf Collegessa Minnesotassa pääaineenaan englannin kieli ja kirjallisuus. Suomeen Andy päätyi uudelleen Fulbright-apurahan ansiosta, kun hän sai vierailevan jatko-opiskelijan apurahan lukuvuodeksi 1996-1997 ja tuli vieralijaksi Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitokselle. Suomen-vierailunsa jälkeen hän tuli takaisin Yhdysvaltoihin ja ja Washingtonin yliopistoon suomen kielen professorin Tom DuBois’n jatko-opiskelijaksi. Jatko-opintojensa aikana hän kävi usein Suomessa ja yhteys Suomeen säilyi aktiivisena.

Tutkimusta rikoskirjallisuudesta, elokuvista, koulusta

Andy on kiinnostunut laajasti kielestä ja kulttuurista. Väitöskirjansa hän kirjoitti kulttuurin globalisaatiosta, ja hänen kiinnostuksen kohteensa koskevat niin kirjallisuutta, elokuvaa kuin suomalaista koululaitostakin. Erityisesti Andy on tunnettu hänen Aki Kaurismäen tuotantoa koskevista tutkimuksistaan. Hän on tutkinut laajasti myös pohjoismaista rikoskirjallisuutta.

Viime aikoina hän on entistä enemmän ollut kiinnostunut tutkimaan suomalaista koululaitosta, joka on herättänyt myönteistä huomiota USA:ssa. Andyn mukaan suomalainen koululaitos ja sen menestys pitää nähdä osana suomalaista kulttuuria ja historiaa. Suomen koululaitos on kehittynyt erottamattomana osana muuta yhteiskuntaa ja kulttuuria. Siksi suomalaista järjestelmää tai sen osia ei voi sellaisenaan siirtää vaikkapa USA:han. Kun suomalaisesta koulusta halutaan ottaa oppia ja ymmärtää sen toimintaa, pitää tuntea koululaitoksen laajemmat kulttuuriset ulottuvuudet. Tutkimus on vielä alussa, mutta Andy on pitänyt aiheesta jo opetusta ja kirjoittanut pari artikkelia.

Andyn mukaan ulkomailla olevan suomen kulttuurin tutkijan on hyvä valita sellaisia aiheita, jotka ovat jo valmiiksi tunnettuja, koska ne herättävät kiinnostusta kansainvälisesti. Tällaisia ovat juuri esimerkiksi Kaurismäen elokuvat, pohjoismainen rikoskirjallisuus sekä suomalainen koululaitos.

Tervetuloa Seattleen!

Ennen kuin vedimme lenkkitossut jalkaan ja lähdimme yhdeksän kilometrin juoksulenkille, kysyin Andylta, mitä terveisiä hän haluaisi lähettää Åbo Akademin suomen kielen opiskelijoille.

– Tervetuloa Seattleen, jos on kiinnostusta! UW:lla on sopimus ÅA:n kanssa, ja olisi hauska, jos sitä käytettäisiin enemmän. Meillä on käynyt Suomesta esimerkiksi väitöskirjan tekijöitä vierailemassa.

Andy ja Urpo