Saijan opetus:

FONOLOGIA JA MORFOLOGIA (5 op) (perusopinnot)

Keskiviikkoisin 10–11.30 (Arken Kramer, M220) ja torstaisin 10-11.30 (Arken Smedjan, M227); ensimmäinen kerta: keskiviikko 6.9.

HUOM: Paikka => Arken Westermarck (C101)

Vaasalaiset osallistuvat zoomin kautta: https://aboakademi.zoom.us/j/66092798297

Kurssilla tehdään tutkimusmatka suomen kielen rakenteisiin.

VUOROVAIKUTUSLINGVISTIIKKA JA KESKUSTELUNTUTKIMUS (5 op) (aineopinnot)

Keskiviikkoisin 12.15–13.45, Arken Kramer (M220); ensimmäinen kerta: keskiviikko 6.9. klo 13, Arken Kramer

Vaasalaiset osallistuvat zoomin kautta: https://aboakademi.zoom.us/j/66092798297

Vuorovaikutuslingvistiikka ja keskustelunanalyysi on aineopintoihin kuuluva kurssi, joka järjestetään kahden vuoden välein. Kurssi sopii kaikille vähintään vuoden suomen kieltä opiskelleille. Kurssilla sukelletaan aidon keskusteluaineiston avulla suomen kielen keskustelukielioppiin sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimukseen.

PROSEMINAARI (10 op) (aineopinnot)

Maanantaisin 14.15–15.45 (periodi I)

Periodi 1 (4.9.-9.10.): Kielentutkimuksen menetelmät yhdessä TY:n kanssa, Auditorio Quantum

Periodi 2 (30.10.-4.12.) 14.00–15.30: Hyvät tieteelliset käytännöt, Zoom-kanavalla https://aboakademi.zoom.us/j/66092798297

Periodi 3 + 4: Seminaarin ryhmätapaamisia (aikataulu sovitaan keväällä)

LUKU- ja HARJOITTELUKURSSIT

Aine- ja syventävien opintojen lukukurssit: Flerspråkighet, Finska som andra och främmande språk, PLT (personal language tutor)

Lukukursseja saa suorittaa oman aikataulun mukaisesti lukuvuoden aikana. PLT-kurssi järjestetään yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Saat lisätietoa kurssien suorituksesta Saijalta.

Karitan opetus:

TEXTER OCH KOMMUNIKATION (5 op), opettajat Karita Suomalainen ja Anna Korhonen (perusopinnot)

Maanantaisin 10.00–11.30 (periodit 1 & 2), Arken Smedjan (M227) (Vaasa F0612 mötesrum), ensimmäinen kerta 4.9. Arken Smedjan (M227 + Zoom)

Kurssi pidetään vaihtelevasti Turussa ja Vaasassa. Sekä Turun että Vaasan kerroille voi osallistua etänä Zoomissa: https://aboakademi.zoom.us/j/65676908115 (Meeting ID: 656 7690 8115)

Kurssilla tutustutaan kirjoitetun kielen erilaisiin tekstilajeihin sekä kielenhuoltoon ja suomen kielen normeihin.

PRAGMATIK OCH SEMANTIK (5 op) (aineopinnot)

Maanantaisin 12.15–13.45 (periodit 1 & 2), Arken Goethe (L104); ensimmäinen kerta ma 4.9.

Vaasalaiset osallistuvat Zoomissa: https://aboakademi.zoom.us/j/69239970092 (Meeting ID: 692 3997 0092)

Kurssilla tutustutaan pragmatiikan ja semantiikan perusteisiin ja peruskäsitteisiin. Kieltä lähestytään käytön näkökulmasta: millaisia tehtäviä ja merkityksiä (suomen) kielen rakenteilla on erilaisissa kielenkäyttötilanteissa ja miten tätä voidaan kuvata?

LUKUKURSSIT

Aine- ja syventävien opintojen lukukurssit: Kalevala, Finsk deckarlitteratur, Finsk barn- och ungdomslitteratur, Finsk språkhistoria

Lukukursseja saa suorittaa oman aikataulun mukaisesti lukuvuoden aikana. Saat lisätietoa kurssien suorituksesta Karitalta.

Urpon opetus:

FINSKA SPRÅKETS VARIATION (5 op) (aineopinnot)

Keskiviikkoisin 14.15–15.45 Westermarck (C101)

Ensimmäinen kerta: keskiviikko 6.9.

https://aboakademi.zoom.us/j/67291538205 (Meeting ID: 672 9153 8205)

Moodle-sivu: https://moodle.abo.fi/course/view.php?id=6165#section-0

Suomen kielen variaation kurssi on pakollinen osa suomen kielen aineopintoja. Kurssin alkupuolella käsitellään kielen variaatiota yleisesti, ja kurssin loppupuolella keskitytään suomen murteisiin.

POSTSEMINAARI (ryhmäohjausta graduntekijöille) (syventävät opinnot)

Tiistaisin 10.15–12 Työhuoneessani tai Zoom-kanavalla https://aboakademi.zoom.us/j/67291538205 (Meeting ID: 672 9153 8205)

Ensimmäinen kerta: tiistai 5.9.

Postseminaarissa graduntekijät saavat ohjausta tutkielman teossa alusta loppuun. Postseminaariin voi tulla jo samaan aikaan, kun osallistuu myös varsinaiseen seminaariin. Mukana on eri vaiheessa olevia graduntekijöitä, ja jokainen osallistuja oppii myös toinen toiseltaan. Tapaamisissa puhutaan kunkin osallistujan ajankohtaisista kysymyksistä – tutkielman aiheen rajaamisesta, menetelmistä, tekstin kirjoittamisesta ja kaikesta muusta gradun kannalta juuri sillä hetkellä tarpeellisesta. Näin viedään kaikkien graduja yhdessä eteenpäin.

SEMINAARI (10 op) (syventävät opinnot)

Torstaisin 10.15–12, minun työhuoneessani tai Zoom-kanavalla https://aboakademi.zoom.us/j/67291538205 (Meeting ID: 672 9153 8205)

Ensimmäinen kerta: torstai 7.9.

Moodle-sivu: https://moodle.abo.fi/course/view.php?id=4018#section-0

Seminaari on pakollinen osa syventäviä opintoja. Seminaarissa jokainen osallistuja sekä laatii noin 20 sivuisen esitelmän omasta pro gradu -tutkielman aiheestaan sekä toimii opponenttina eli antaa rakentavaa palautetta jollekin toiselle tämän seminaariesitelmästä. Lisäksi jokaisen seminaarilainen antaa palautetta kaikille muille seminaarilaisille. Seminaarin alkupuolella on tutkielman tekoon ja tieteelliseen keskusteluun liittyviä harjoituksia. Kurssin alustava ohjelma on jo Moodle-sivulla tutustuttavana.

Populismi on yksi yhteiskuntatieteen kiistellyimpiä käsitteitä. Siitä miten ja miksi populismi tulisi määritellä ei ole selvyyttä. Populismi on saanut arkisessa journalistisessa kielessä pejoratiivisen leiman.

Ranskalaisen sosiologin Pierre-Andre Taguieffin mukaan populismin määrittelyssä on kyse siitä “mitä akateemista Jumalaa tutkija kumartaa”. Suomalaisista tutkijoista erityisesti Emilia Palonen on käyttänyt tutkimusotteenaan argentiinalaislähtöisen Ernesto Laclaun populismimääritettä. Laclaun populismikäsitys taas pohjautuu de Saussuren kielioppiin.

Populismitutkijat ovat yhtä mieltä käsitteen lingvistisestä ulottuvuudesta, siitä miten kieli muokkaa populismia ja miten se on tärkeää. Populismi on ollut erittäin suosittu tutkimuskohde, mutta lingvististä tutkimusta siitä ei juuri ole. Tutkielmassani esittelin ensin teoreettista populismikirjallisuutta, mutta en tukeutunut valmiisiin käsitteisiin.

Retoriset keinot

Finskan Pro gradussani pohdin ja analysoin niitä retorisia keinoja, joita Laura Huhtasaari käyttää blogissaan Uuden Suomen sivustolla. Tarkoitukseni oli analysoida ainoastaan kielellistä vaikuttamista, ei Huhtasaarta poliitikkona. Millainen populisti Huhtasaari on? Miten hän vakuuttaa? Millainen on hänen sanastonsa? Retoriikan ymmärsin Aristoteleen klassisen jaon tavoin eetokseksi (luotettavuus), paatokseksi (tunne) ja logokseksi (järki).

Huhtasaaren kielellisiä keinoissa toistuvat perinteiset populistiset keinot, joita ovat vastakkainasettelu, kärjistykset, me-retoriikka, poleemisuus. Toisaalla ovat he, täällä me, jotka voidaan ymmärtää suomalaisiksi.

Suomalaisuutta luodaan vahvojen mielikuvien kautta, Yhdysvalloista kotiin palaava Huhtasaari keittää itselleen “Juhlamokkaa”. Blogissa käytetään muistoja ja nostalgiaa, ennen oli paremmin, isoisä tarjosi kulutusmaitoa, muu maito oli “tiskien huuhteluvettä”. Eräänlaiset affektiiviset interjektiot kuten “Hyi!” “Kääk!” ja “Yäk!” toistuvat tekstissä.

Populisti on usein innovatiivinen keksimään uusia sanoja. Veikko Vennamo jahtasi rötösherroja, Soinia uhkasivat fillaristikommunistit. Huhtasaari käyttää sanaa “en ole mikään unelmasäleikkö”. Tämä piti googlata ja tarkistaa. Unelma Säleikkö oli Uuno Turhapuron appiukon hempeäluonteinen sihteeri, joka rakkaudellaan syleilee maailmaa. Populaarikulttuurista johdettu yleisnimi on eräänlainen vastakohta omille ominaisuuksille. Huhtasaari loi yhdyssanan “humanistikakarat”, jolla viitattiin vihreisiin poliitikkoihin.

Eurooppalaiset naispopulistit Meloni ja Le Pen

Huhtasaari kertoo olevansa vahvatahtoinen, uskaltaa sanoa ja olla eri mieltä. Hän on myös lähestyttävä. Lähestyttävyydeksi voi lukea myös huolittelemattoman kielen. Hän luo eetostaan näillä adjektiiveilla.

Toisaalta hän tuo voimakkaasti esiin äitiyttään ja sukupuoltaan, haluaa suojella lapsia. Nykyajan feminismi on hänelle “pelleilyä”. Tämä oli kiinnostavaa, kun pohdin muita eurooppalaisia naispopulisteja. Esimerkiksi Marine Le Pen korostaa olevansa “työssä käyvä äiti”, joka on kärsinyt ja tuntee arjen. Italian Giorgia Meloni tuli tunnetuksi hänen puheistaan tehdystä laulusta “Sono Una Donna, Sono una madre, Sono Christiana, Io sono Giorgia”.

Le Pen ei sanoudu feminismistä irti eikä korosta ydinperheen mallia. Hän korostaa yksinhuoltajuuttaan ja arjen tuntemusta. Samaten Le Pen ei korosta omaa kristillisyyttään. Huhtasaarella on retorisesti enemmän yhteyttä Yhdysvaltain populistien kanssa, jotka korostavat kristillisyyttään.

Uutta retoriikkaa

Millainen Huhtasaari on retoriikan valossa? Hän on hyvä käyttämään omia retorisia keinojaan, mutta ei käytä retoriikkaa perinteisen retoriikan kolmijaon mukaan. Huhtasaari onnistuu myös käyttämään mediaa.

Huhtasaari kertoo kohtaamistaan ihmisistä, kahvitteluistaan ja keskusteluistaan heidän kanssaan. Blogissa vedotaan ironiaan, mutta huumori on terävää. Soinimainen poljento, “jätkyys”, jossa vetästään lihikset Jämsän Shellillä, taistellaan viimeiseen mieheen ja juodaan välillä Saludoa, katkeraakin, puuttuu. Samaten viittaukset talvisodan muistoihin, kirjalliset sitaatit ja kansan känsäisen kouran puristus. Miten populistin kieli muuttuu kun sen edustajan sukupuoli muuttuu?

Graduni valossa voisin sanoa, että naiselle sallitaan kohtalaisen kova retoriikka. Tässä käytetään rinnalla erilaisia eetoskeinoja (äitiys, suojelu). Huhtasaari käytti esimerkiksi sanaa “pervo”, “humanistikakara” ja yksi blogeista vedettiin pois kovan kielenkäytön takia. Blogia ei ole jatkettu vuoden 2018 jälkeen.

Lopuksi yritin asettaa Huhtasaarta eurooppalaiseen viitekehykseen. Retoriikan analysoiminen oli kiinnostavaa, koska esimerkiksi poliitikkonaisten retoriikkaa on analysoitu Suomessa ja Pohjoismaissa vain vähän. Ruotsissa Kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi nousi Ebba Busch, joka käyttää populistisia keinoja.

Gradun tarina ja loppu

Olisin loppuun asti vetänyt paralleeleja ja lukenut lisää tutkimuskirjallisuutta. Olin kirjojen äärellä kuin pullea toukka, joka on saanut tiukan puraisun herkkuomenasta. Tyypiltäni olen varmaan rönsyilijä, jota yritettiin kovin miedosti ohjata ladulle. Kesän 2019 istuin lähellä työpaikkaani Science Po:n kirjastossa. Hellerajoitukset nousivat pilviin.

Nyt eletään joulukuuta 2021 ja työ on vihdoin jätettävä. Katsoin 4.12. Boulognessa 2021 kun Ranskan presidentinvaalien poleeminen kandidaatti Eric Zemmour esitteli vaalivideotaan: se esitteli pateettisesti nostalgiaa, Ranskan suuruutta, sitä että Ranskan on pysyttävä Ranskana. Samaan aikaan presidenttivaalien kandidaatiksi nousi Republikaanien Valerie Pecresse, joka nosti esille äitiyden ja sukupuolen ja vaaleuden.

Oma taustani on vahvasti yhteiskuntatieteissä, mutta erityisesti humanisteilla ja kielitieteilijöillä olisi paljon annettavaa yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja keskusteluun, kun maailmaa rakennetaan yhä enemmän sanoilla ja merkityksillä.

Populismi ja viestintä on tutkimuskohteena ala, jota hyödyttää hyvin paljon monitieteisyys.

Kiitokset finskanin väelle ja erityisesti professori Nikanteelle loputtomasta kärsivällisyydestä ja leppoisasta ilmapiiristä.

Laura Parkkinen

Saijan kurssit:

PERUSOPINNOT

FONOLOGIA JA MORFOLOGIA (opettajat: Anna Korhonen ja Saija Merke)

Kurssilla tehdään tutkimusmatka suomen kielen rakenteisiin.

Aika ja paikka: Periodit 1 ja 2, maanantaisin klo 10.00–11.30 ja keskiviikkoisin klo 10.00–11.30.  Kurssi alkaa 6.9. klo 10.00 Kramerissa. Etänä osallistuvat (esim. Vaasasta käsin opiskelevat) voivat osallistua kurssille Zoom- kanavalla https://aboakademi.zoom.us/j/9804187228?pwd=L1ZQYk1WRzI1cmpLUkttSHkvK2VjUT09 (Meeting ID: 980 418 7228 Passcode: d6j0Nj)

Lähiopetuksessa sekä opiskelijoiden että opettajan on käytettävä hengityssuojaa ja pidettävä vähintään kahden metrin turvavälit.

AINEOPINNOT

INTERAKTIONSLINGVISTIK OCH SAMTALSANALYS

Vuorovaikutuslingvistiikka ja keskustelunanalyysi on aineopintoihin kuuluva pakollinen kurssi, joka järjestetään kahden vuoden välein. Kurssi sopii kaikille vähintään vuoden suomen kieltä opiskelleille. Kurssilla sukelletaan aidon keskusteluaineiston avulla suomen kielen keskustelukielioppiin sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkimukseen.

Aika ja paikka: Periodit 1 ja 2 keskiviikkoisin alkaen 8.9. klo 12.15 Kramerissa.

Lähiopetuksessa sekä opiskelijoiden että opettajan on käytettävä hengityssuojaa ja pidettävä vähintään kahden metrin turvavälit.

KANDISEMINAARI (yhteistyössä Turun yliopiston kanssa)

Aika: Proseminaari alkaa maanantaina 6.9. (-11.10) klo 14 menetelmäkurssilla, jonka yliopiston kollegat järjestävät yliopiston puolella ja joka järjestetään kokonaan etänä.

LUKUKURSSIT

Saat kurssien Flerspråkighet och flerspråkig identitet i Finland, Finska som andraspråk och främmande språk ja Personal Language Tutor (PLT) suorittamisesta lisätietoa suoraan Saijalta.

Jutan kurssit:

PERUSOPINNOT

TEXTER OCH KOMMUNIKATION (opettajat: Anna Korhonen ja Jutta Rosenberg)

Kurssilla tutustutaan erilaisiin tekstilajeihin ja kielenhuoltoon.

Aika ja paikka: Periodit 1 ja 2, tiistaisin klo 8.30–10.00 ja torstaisin klo 10.00–11.30. Kurssi alkaa tiistaina 7.9. klo 8.30 Zoomissa (https://aboakademi.zoom.us/j/67097400292)

AINEOPINNOT

PRAGMATIK OCH SEMANTIK

Kurssilla tutustutaan pragmatiikan ja semantiikan peruskäsitteisiin.

Aika ja paikka: Periodit 1 ja 2, torstaisin alkaen 9.9. klo 12.15–13.45 Kramerissa. Etänä osallistuvat (esim. Vaasasta käsin opiskelevat) voivat osallistua kurssille Zoom- kanavalla https://aboakademi.zoom.us/j/68203770629. Ensimmäisellä kerralla sovitaan, jatketaanko hybridiopetuksena vai siirrytäänkö kokonaan etäopetukseen.

Lähiopetuksessa sekä opiskelijoiden että opettajan on käytettävä hengityssuojaa ja pidettävä vähintään kahden metrin turvavälit.

LUKUKURSSIT

Saat kurssien Kalevala, Finsk deckarlitteratur, Finsk barn- och ungdomslitteratur, Praktik ja Föreläsningspass suorittamisesta suoraan Jutalta.

Urpon kurssit:

AINEOPINNOT

SUOMEN KIELEN VARIAATIO

Variaation kurssi (5 op) on pakollinen osa suomen kielen aineopintoja. Kurssilla käydään läpi kielen variaation ilmentymiä ja niiden syitä kielen rakenteen eri tasoilla yleisesti. Pääosa kurssista koskee suomen aluemurteita ja niiden tyypillisiä piirteitä. Opimme erottamaan ja tunnistamaan suomen kielen päämurrealueiden piirteitä teksteistä

Aika: Periodit 1 ja 2, keskiviikkoisin alkaen 8.9.2021 klo 14.15–15.45

Paikka: Arken-rakennuksen luentosali Kramer (M220). Etänä osallistuvat (esim. Vaasasta käsin opiskelevat) voivat osallistua kurssille Zoom- kanavalla https://aboakademi.zoom.us/j/67291538205.  Ensimmäisellä kerralla sovitaan, jatketaanko hybridiopetuksena vai siirrytäänkö kokonaan etäopetukseen.

Lähiopetuksessa sekä opiskelijoiden että opettajan on käytettävä hengityssuojaa ja pidettävä vähintään kahden metrin turvavälit.

Kurssin Moodle-sivun linkki on  https://moodle.abo.fi/course/view.php?id=6165#section-0

SYVENTÄVÄT OPINNOT

SYVENTÄVIEN OPINTOJEN SEMINAARI

Seminaari (10 op) on pakollinen osa suomen kielen syventäviä opintoja. Seminaarissa harjaannutaan käymään ja ottamaan vastaan kriittistä ja rakentavaa keskustelua tutkimuksista, niin omasta kuin muidenkin. Seminaarin aikana jokainen osallistuja laatii noin 20-sivuisen tutkielman eli seminaariesitelmän, joka toimii pro gradu -työn pohjana. Tutkielmat käsitellään seminaarissa ja jokainen osanottaja saa olla myös ainakin kerran opponenttina eli johtavana palautteen antajana seminaarityön tekijälle.

Aika ja paikka: Periodit 1 ja 2 (tarvittaessa jatketaan keväällä), torstaisin alkaen 9.9.2021 klo 10.15–12.00 Urpo Nikanteen työhuoneessa (M119).

Lähiopetuksessa sekä opiskelijoiden että opettajan on käytettävä hengityssuojaa ja pidettävä vähintään kahden metrin turvavälit.

POSTSEMINAARI (Ks. Studiehandbokin kohdasta ”Avhandling pro gradu i finska språket”)

Postseminaarissa annetaan ohjausta pro gradu -töihin. Postseminaari on vapaamuotonen ja tarkoitettu kaikille pro gradua kirjoittaville ja suunnitteleville opiskelijoille. Postseminaariin kannattaa tulla jo samalla lukukaudella, jolloin tulee varsinaiseen seminaariin (torstain seminaari) ja siellä on hyvä käydä niin pitkään, että pro gradu -työ on jätetty.

Aika ja paikka : Periodit 1, 2, 3 ja 4, tiistaisin alkaen 7.9.2021 klo 10.15–12.00 Urpo Nikanteen työhuoneessa (M119).

Lähiopetuksessa sekä opiskelijoiden että opettajan on käytettävä hengityssuojaa ja pidettävä vähintään kahden metrin turvavälit.

LUKUKURSSIT

Saat kurssien Sluttentamen 1, Sluttentamen 2, Praktik, Affärsspråk ja Reklamspråk suorittamisesta lisätietoa suoraan Urpolta.

Marraskuussa 2019 asuin keskellä kalleinta Pariisia. Pitkällisen ja raastavan asunnon etsimisen jälkeen olin vihdoin saanut vuokra-asunnon, joka nieli valtaosan palkastani. Työskentelin suomen opettajana. Löysin talomme katoksen alta käsittämättömiä asioita, mm. linttaan astutut Chanelin ballerinat.

Vähitellen Pariisi muuttui ympärillä aavekaupungiksi ja yhä useammat työkaverit yliopistolta sairastuivat kovaan flunssaan. Itse menetin ruokahaluni marraskuussa ja ne kaikki ihanat konditoriat, joiden tarjontaa olin ihaillut lakkasivat kiinnostavasta. Huomasin vahingossa myös menettäneeni hajuaistini, metrossa ei haissut enää virtsa.  Myöhemmin tajusin sairastaneeni koronan.

Edellisen kesän olin istunut kirjastossa ja lukenut populismiin liittyvää kirjallisuutta. Kirjoitin valtaosan suomen kielen gradustani tuolloin. Jaksoin innostua lukemastani, vaikka kirjasto suljettiin valtavien helteiden takia. Siellä, Rue de St.Dominiquella, istuivat minä ja puvuissa hikoilevat lakitiedettä lukevat tulevat pörssihait.

Minun piti vain piipahtaa Suomessa, mutta matka venyi ja en lopulta päässyt lähtemään kuin toukokuussa tyhjentämään asuntoani. Marraskuussa 2020 graduni sai vihdoin jäntevämmän rakenteen. Kun nyt viimeistelen graduani populistisesta kielestä, muistan aina, miten maailma vähitellen muuttui ympärillä. Samalla tulin todistaneeksi myös ainutlaatuista ajanjaksoa. Oli surullista katsoa miten jotkut ranskalaiset opiskelijat kärsivät, pienellä budjetilla eläminen pikkuisissa yksiöissä muuttui tukalaksi ja ulos ei saanut poistua. Miljoonakaupungin mahdollisuudet muuttuivat ja lakkasivat olemasta. Nyt kun vihdoin aion luopua gradustani, josta tuli minulle samalla jonkunlainen pakotie. Luennot muuttuivat zoomeiksi ja hieman yllättäen opin myös itse opettamaan netissä.

Hieman haikein mielin valmistaudun jättämään suomen kielen gradun ja laitoksen. Opinahjoa, Åbo Akademia ja suomen kieltä tahdon kiittää siitä, että siellä siirryttiin niin saumattomasti nettiin ja otettiin tilanne haltuun. Muistan prof. Nikanteen äänen, kun avasin koneen ja hän puhui rauhallisesti ja hötkyilemättä. ”Kyllä siitä hyvä tulee”. Samaa toistelin itselleni, kun lievästi sanoen panikoin omia oppituntejani ja pelkäsin kaikkien opiskelijoiden tipahtaneen langoilta ja vääntäväni fransengelskaa. Uusille opiskelijoille tahdon sanoa saman, vaikka maailma ei palaudu ennalleen ”kyllä tästä kaikesta hyvä tulee”.

Laura Parkkinen

Kaksikielisyys on rikkaus – tämä usein kuultu lause ja se on helppo allekirjoittaa. Mutta itse rikkaus saattaakin piillä tarinassa, miten joku päätyi kaksikieliseksi ja minkä työn takana sen saavuttaminen on ollut. Kaksikielisyys on edellyttänyt monen haasteen ja pelon kohtaamista.  Näitä tarinoita me Kielilähettiläät haluamme jakaa ympäri Suomen.

Suhtautuminen kieleen ei aina ole positiivista ja negatiiviset asenteet eivät ole harvinaisia kielenoppimisen yhteydessä. Me haluamme muuttaa asenteita tuomalla kielen tunneille samaistuttavia tarinoita, jotka konkreettisella tavalla näyttävät mitä hyötyjä toisen kielen osaaminen tuo mukanaan.

Miten me tämän toteutamme? Metodimme on todella yksinkertainen: kielilähettiläs vierailee luokassa ja yhden tunnin ajan keskustelee oppilaiden kanssa. Jos kyseessä on suomen kielen tunti ruotsinkielisessä koulussa, vierailee ruotsinkielinen Kielilähettiläs ja pitää esityksensä suomen kielellä. Hän kertoo omista kokemuksistaan ja suhteestaan suomen kieleen.  Kielilähettiläs korostaa kohtaamiaan haasteita, kuten pelosta tehdä virheitä, mutta toisaalta myös positiivista aisoista, kuten itseluottamuksen kasvusta.

Kielilähettiläiden tarinoissa korostuu usein yllätyksellisyys: kieli on saattanut avata täysin odottamattomia hyötyjä ja mahdollisuuksia, mitä ei vielä esimerkiksi koulussa voinut aavistaa. Tarinat tarjoavat oppilaille uusia näkökulmia kielen opiskeluun ja Kielilähettiläs pyrkii vastaamaan kysymykseen ”miksi oppisin suomea?”. Tavoitteenamme on herättää oppilaiden sisäinen motivaatio kielten oppimista kohtaan.

Kuka voi toimia Kielilähettiläänä? Ehkä juuri sinä.

Tammikuun alussa teillä alkaa kurssi nimeltä ”Språkinlärning och flerspråkighet”. Tämä kurssi toteutetaan yhteistyössä Kielilähettiläiden kanssa ja kurssisisältöön kuuluu mahdollisuus toteuttaa yksi kouluvierailu Kielilähettiläänä. Tämä on erinomainen mahdollisuus saada käytännön kokemusta luokkatilanteesta ja opiskelijoiden motivoinnista. Mikäli teille jäi hyvä kokemus vierailusta, on kurssin jälkeen halukkailla opiskelijoilla mahdollisuus jatkaa Kielilähettiläinä. Tällöin jokaisesta tehdystä vierailusta maksetaan myös palkkio.

Me Kielilähettiläissä haluamme toivottaa sinulle hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Thomas Thijssen

Projektikoordinaattori

Kielilähettiläät – Språkambassadörerna

www.kielilahettilaat.fi

Finskan kandidaatin tutkinnon opinnot ovat hieman muuttuneet syksyllä 2020. Tässä alla linkki taulukkoon, johon on merkitty, miten kurssit ovat muuttuneet.

Jos sinulla on kysymyksiä, laita viestiä Leena Marialle!

Gamla och nya studier i finska_muokattu 261021

Urpon kurssit:

AINEOPINNOT

SUOMEN KIELEN VARIAATIO

Kurssilla käsitellään kielen variaatiota ilmiönä sekä suomen kielen alueellista, tilanteittaista ja muuta vaihtelua. Pääpaino on alueellisessa vaihtelussa eli aluemurteissa. Kurssi (5 op) on pakollinen osa suomen kielen aineopintoja.

Aika: Periodit 1 ja 2, keskiviikkoisin alkaen 2.9.2020 klo 12.15-14.

Paikka: periodin 1 aikana Periodin 1 aikana Zoomissa. Linkki on viestin lopussa.  Kun koronapandemia on hellittänyt ja siirrytään taas normaaliin lähiopetukseen, paikkana on Turussa luentosali Kramer (M-220) ja Vaasassa Vasa mötesrum (Vasa-F0612).

Opinto-opas: https://studiehandboken.abo.fi/sv/kurs/FI00CD00/16881

Moodle-sivu: (Ilmoitetaan kurssilla.)

SYVENTÄVÄT OPINNOT

SYVENTÄVIEN OPINTOJEN SEMINAARI

Seminaari (10 op) on pakollinen osa syventäviä opintoja. Ohjelmassa on tieteellisen keskustelun, argumentoinnin ja kirjoittamisen harjoitusta. Jokainen osallistuja kirjoittaa seminaarityön ja toimii opponenttina jonkin toisen opiskelijan seminaarityölle sekä osallistuu aktiivisesti keskusteluun seminaarissa.

Aika: Torstaisin alkaen 3.9.2020 klo 10.15-12.

Paikka: Periodin 1 aikana Zoomissa. Linkki on viestin lopussa.  Kun koronapandemia on hellittänyt ja siirrytään taas normaaliin lähiopetukseen, seminaari pidetään Urpo Nikanteen työhuoneessa.

Opinto-opas: https://studiehandboken.abo.fi/sv/kurs/FI00BM32/5321

Moodle-sivu: https://moodle.abo.fi/course/view.php?id=4018

POSTSEMINAARI

Postseminaari on pro gradu -tutkielman kirjoittajien ”vertaistukiryhmä”, jossa graduohjausta annetaan kaikille gradun kirjoittajille ryhmässä. Useat kysymykset ovat sellaisia, että kaikki opiskelijat niitä miettivät. Opiskelijat voivat myös ryhmäohjauksessa antaa toisilleen hyvää palautetta ja kannustaa gradun teossa.

Aika: Tiistaisin alkaen 1.9.2020 klo 10.15-12.

Paikka: Periodin 1 aikana Zoomissa. Linkki on viestin lopussa.  Kun koronapandemia on hellittänyt ja siirrytään taas normaaliin lähiopetukseen, seminaari pidetään Urpo Nikanteen työhuoneessa. Postseminaariin suositellaan tulemaan vaikka ei ole vielä alkanut gradua eikä käynyt seminaaria.

ZOOM-LINKKI KURSSEILLE

Käytän kaikessa opetuksessa samaa Zoom-linkkiä. (Zoom-tilassa on ns. ”odotushuone”: linkistä pääsee odotushuoneeseen, ja Zoom-isäntä päästää osallistujat odotushuoneesta sisään Zoom-tilaan.)

Topic: Urpo Nikanne opetus

Zoom-linkki: https://aboakademi.zoom.us/j/67291538205

Meeting ID: 672 9153 8205

LUKUKURSSIT

Saat kurssien suorittamisesta lisätietoa suoraan Urpolta.

Leena Marian kurssit:

PERUSOPINNOT

TEXTER OCH KOMMUNIKATION (opettajat: Anna Korhonen ja Leena Maria Heikkola)

Aika: Periodit 1 ja 2, ti 8.15-9.45 ja ke 10.15-11.45; Kurssi alkaa to 3.9. klo 10.15.

Paikka: https://aboakademi.zoom.us/j/67861414181; Meeting ID: 678 6141 4181

Moodle: https://moodle.abo.fi/course/view.php?id=6085

Opinto-opas: https://studiehandboken.abo.fi/sv/kurs/FI00CC97/16878

AINEOPINNOT

KANDISEMINAARI (yhteistyössä Turun yliopiston kanssa)

Aika: Periodit 1–4. Periodi 1: ma klo 14.15–15.45. Kurssi alkaa ma 7.9. klo 14.15.

Paikka: Zoom-linkki ilmestyy TY:n Moodle-sivulle (lisätietoja abo-Moodlessa)

Moodle: https://moodle.abo.fi/course/view.php?id=6086

Opinto-opas: https://studiehandboken.abo.fi/sv/kurs/105990.0/159

Jos haluat kysyä jotain syksyn kursseista, laita minulle sähköpostia (leena.maria.heikkola@abo.fi)  ja voidaan sopia zoom-tapaaminen.

LUKUKURSSIT

Saat kurssien suorittamisesta lisätietoa suoraan Leena Marialta.

Kasian kurssit:

PERUSOPINNOT

FONOLOGIA JA MORFOLOGIA (opettajat: Anna Korhonen ja Katarzyna Wojciechowicz)

Aika: Periodit 1 ja 2, ma 10.15-11.45 ja ke 10.15-11.45; Kurssi alkaa 31.8. klo 10.15

Paikka: Ensimmäisen periodin aikana opetus on  Zoomissa: https://aboakademi.zoom.us/j/63359839434; Meeting ID: 633 5983 9434

Moodle: https://moodle.abo.fi/course/view.php?id=6081

Opinto-opas: https://studiehandboken.abo.fi/sv/kurs/105008.0/131?period=2020-2022

PRAGMATIIKKA JA SEMANTIIKKA

Aika: Periodit 1 ja 2, ma 12.15-14.00; Kurssi alkaa 7.9. klo 12.15

Paikka: Ensimmäisen periodin aikana opetus on Zoomissa https://aboakademi.zoom.us/j/674575987 Meeting ID: 674 575 987

Moodle: https://moodle.abo.fi/course/view.php?id=6082

Opinto-opas: https://studiehandboken.abo.fi/sv/kurs/FI00CD01/16882?period=2020-2022

Jutan lukukurssit:

Finsk deckarlitteratur

https://moodle.abo.fi/course/view.php?id=5474

Läskurs i finsk barn- och ungdomslitteratur

https://moodle.abo.fi/course/view.php?id=3212

Kalevala

https://moodle.abo.fi/course/view.php?id=3211

HUOM! Modernin suomenkielisen kaunokirjallisuuden kurssi on siirtynyt perusopintoihin ja on tästä lukuvuodesta lähtien lähiopetuskurssi. Kurssi järjestetään ensimmäistä kertaa keväällä 2021. (Opettajat: Anna Korhonen ja Jutta Rosenberg)

Hyvä suomen kielen väki

Toivotan kaikki uudet opiskelijat tervetulleiksi Åbo Akademiin ja suomen kielen oppiaineeseen! Jo tutuille opiskelijoille, tutkijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalke toivotan niin ikään hyvää uuden lukuvuoden alkua. Toivon, että niin opiskelijat kuin henkilökuntakin ovat onnistuneet viettämään hyvän ja voimia antavan kesän!

KORONASYKSY

Alamme uuden lukuvuoden koronaviruksen varjossa. Olemme kuitenkin keväällä karaistuneet ja oppineet toimimaan etäyhteyksien kautta sekä noudattamaan turvavälejä, käsihygieniaa ja muita viruksen leviämistä estäviä hyviä tapoja. Pandemiatilanne muuttuu jatkuvasti, ja ÅA joutuu tekemään päätöksiä muuttuvan tilanteen mukaan.  Ajantasaiset tiedot korona-ajan toimintatavoista on ÅA:n koronasivuilla: https://www.abo.fi/nyheter/anvisningar-for-abo-akademis-personal-och-studerande/.

Uudet opiskelijat alkavat opintonsa lähiopetuksessa ja vanhemmat opiskelijat etäopetuksessa. Ne vanhemmat sivuaineopiskelijat, jotka osallistuvat ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitetuille kursseille, tulevat lähiopetukseen. Jos lähiopetuskurssin osallistujalla on mitään flunssan oireita tai jos on omaehtoisessa taikka määrätyssä karanteenissa, ei pidä tulla kampukselle. Tällaisissa tapauksissa tai jos kuuluu riskiryhmään, on hyvä ilmoittaa opettajalle, että ei voi osallistua lähiopetukseen.

Huomattavaa on myös se, että henkilökunta tekee töitä ensisijaisesti etätyönä. Niinpä opiskelijoiden kannattaa varautua ottamaan yhteyttä sähköpostitse tai kurssien yhteydessä, koska opettajat eivät välttämättä tee töitä työhuoneissaan.

TIEDOTUSTILAISUUS MAANANTAINA 31.8.2020

Pidämme vuotuisen lukuvuoden alun tiedotustilaisuuden Kramerissa ja Zoomissa maanantaina 31.8. klo 12.15-13. Ensimmäisen vuoden opiskelijat tulevat ensisijaisesti paikalle ja muut opiskelijat voivat osallistua Zoomissa. Tässä Zoom-yhteyden tiedot:

—

Zoom Meeting

https://aboakademi.zoom.us/j/61169205119?pwd=ZXRIK1ptL2RONU5EdmFCVmE5MGJWUT09

Meeting ID: 611 6920 5119

Passcode: (Saa pyydettäessä Urpolta)

—

Tiedotustilaisuudessa kerrotaan uuden lukuvuoden kursseista, kurssivaatimuksista ja keskustellaan korona-ajan järjestelyistä. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus esittää palautetta ja toiveita oppiaineelle.

Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee osallistumaan tiedotustilaisuuteen!

Urpo Nikanne

CALL FOR PAPERS

SPRÅKETS FUNKTION 17

Seitsemästoista Språkets funktion -symposium pidetään Åbo Akademissa 3.-4.6.2020 (keskiviikko ja torstai).

Symposiumin pitopaikka on luentosali Helikon Åbo Akademin Arken-rakenuksessa (osoite: Tehtaankatu 2, 20500 Turku). Kartan saa  osoitteesta https://www.abo.fi/kartor/

Symposiumissa keskustellaan vakavasti mutta rennosti kielen syvimmästä olemuksesta ja kielentutkimuksen perimmäisistä kysymyksistä, riskinottoa kaihtamatta. Kielestä eivät ole kiinnostuneet vain kielitieteilijät vaan myös muiden tieteiden harjoittajat. Symposiumin otsikko ”kielen funktio” johtuu siitä, että kaikki kieltä tutkivat tieteenharjoittajat törmäävät kielen funktioon vähintään kolmella tavalla:

– Mikä on kielen osuus tutkimassani asiassa?
– Mitkä ovat kielen tehtävät ja onko niistä jokin tärkeämpi kuin muut?
– Miksi kieli ylipäätään on ja miksi se on sellainen kuin on?

Symposium on kaksikielinen: sekä esitelmissä että keskusteluissa voi käyttää vapaasti ruotsia tai suomea. Tarvittaessa myös muukin kieli käy.

Pyydämme lähettämään aiheen ja esityksen keskeistä sisältöä kuvaavan HYVIN lyhyen abstraktin (max 50 sanaa) viimeistään vappuna, 1.5.2020. Abstraktit lähetetään sähköpostitse osoitteeseen urpo.nikanne@abo.fi.

Lisätietoja symposiumista antaa Urpo Nikanne (urpo.nikanne@abo.fi).

***

Det sjuttonde  Språkets funktion symposiet arrangeras i Åbo 3.-4.6.2020 (onsdag och torsdag).

Symposiet hålls i aud. Helikon i Åbo Akademis Arken-byggnad (adress: Fabriksgatan 2, 20500 Åbo). Kartorna hittas här: https://www.abo.fi/kartor/

I symposiet diskuteras språkets djupaste väsen och språkforskningens grundläggande frågor allvarligt men avslappnat, utan att försöka undvika risker. Inte bara språkvetare är
intresserade av språket utan också forskare inom andra vetenskapsgrenar. Symposiets
temabeteckning ”språkets funktion” hänvisar till det faktum att alla forskare som arbetar
med språket måste ta ställning till dess funktion minst på följande tre sätt:

– Vad är språkets funktion i det ämne som jag forskar i?
– Vilka är språkts funktioner? Är någon av dem viktigare än de andra?
– Varför finns språket över huvud taget och varför är det sådant som det är?

Symposiet är tvåspråkigt: i både föredrag och diskussionen kan man fritt använda svenska
eller finska. Vid behov kan även andra  språk användas.

Vi ber att intresserade skickar föredragets rubrik och ett VÄLDIGT kort abstrakt (max 50 ord) senast den 1.5.2020 via e-mejl till urpo.nikanne@abo.fi.

Urpo Nikanne (urpo.nikanne@abo.fi) kan ge vidare information om symposiet.

Tervetuloa! Välkomna!