Kielipankki koostuu useista eri aineistoista ja niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista. Finskalta valmistunut Markus Mattila kertoo, miten hän on omassa pro gradu -tutkielmassaan käyttänyt Kielipankin aineistoa.
Alkuperäinen juttu löytyy täältä:
Se nedan för svenska.
See below for English.
Turussa ja Maskussa järjestetään seminaari MS-tautiin liittyvistä kognitiivisista kommunikaatiohäiriöistä ja nielemisen ongelmista 16.–17.1.2020 (ks. ohjelma liitteessä). Seminaari järjestetään yhteistyössä Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen ja Åbo Akademin sekä Rehabilitation in MS (RIMS)-verkoston Communication and Swallowing SIG:n (special interest group) kanssa. Seminaari on englanninkielinen.
Seminaariin voi osallistua ilmaiseksi (ei sisällä ruokia). Jos haluat nauttia seminaarissa tarjottavat ruokailut (lounas ja iltapäiväkahvit to Maskussa ja pe Turussa), ne voi ostaa erikseen Åbo Akademin nettikaupassa (30 e):
Jos tulet muualta kuin Turun seudulta, seminaariin voi osallistua hintaan 83 e, mihin kuuluu seminaarin ja ruokailujen lisäksi 1 hotelliyö Helmi Hotellissa, bussimatkat Maskuun ja illallinen to 16.1. klo 19 Teini Ravintolassa. (Illalliseen voi osallistua myös omakustaisesti.) Myös tämän osallistumismaksun voi maksaa yllä olevan linkin kautta ÅA:n nettikaupassa.
OPISKELIJAT: Opiskelijat voivat suorittaa seminaarista 5 opintopisteen erikoistumiskurssin Åbo Akademin suomen oppiaineeseen seuraamalla kaikki esitykset ja kirjoittamalla niistä oppimispäiväkirjan. Kurssi on mahdollista hyväksyttää syventävien opintojen vapaisiin tai erikoistumisopintoihin (tarkista omalta oppiaineeltasi). Lisätietoja Leena Maria Heikkolalta (leena.maria.heikkola@abo.fi).
Jos haluat osallistua seminaariin, täytä liitteenä oleva rekisteröitymislomake ja lähetä se lomakkeessa ilmoitettuihin sähköpostiosoitteisiin. Deadline ilmoittautumiselle on jo perjantaina 10. tammikuuta klo 14.00.
Jos sinulla on kysyttävää seminaarista tai ilmoittautumisesta tai kurssin suorittamisesta, ota yhteyttä seminaarin paikalliseen järjestäjään Leena Maria Heikkolaan (leena.maria.heikkola@abo.fi).
_____
Vi organiserar et seminarium om kognitiva kommunikationsstörningar och sväljproblem i MS i Åbo och Masku 16.–17.1.2020 (se program som bilaga). Seminariet organiseras i samarbete med Masku neurologiska rehabiliteringscenter och Åbo Akademi och nätverket Rehabilitation in MS (RIMS)s Communication and Swallowing SIG (special interest group). Seminariet går på engelska.
Det är gratis att delta, men om man vill delta i matserveringen (lunch och eftermiddagskaffe på to och fre), kan man köpa maten genom Åbo Akademis nätbutik (30 e):
Om du ska övernatta I Åbo, kan man delta I seminariet för 83 e, som innehåller 1 natt I Hotell Helmi, buss till-från Masku och en middag på to 16.1.2020 på Teini restaurant. (Man kan också delta I middagen på egen bekostnad). Också den har avgiften kan köpas via ÅAs nätbutik genom länken ovan.
STUDERANDE: Studerande kan delta i seminariet och få en specialiseringskurs på 5 sp genom att delta i alla föredrag och skriva en inlärningsdagbok. Kursen organiseras av finska språket vid ÅA. Det är möjligt att använda kursen som en specialiseringskurs i fördjupade eller valbara studier (kontrollera med ämnet). Mera information frön Leena Maria Heikkola (leena.maria.heikkola@abo.fi).
Om du vill delta i seminariet, fylla in blanketten (som bilaga) och skicka den e-post i blanketten. Deadline för registrering är redan fredag 10.1.2020 kl. 14.
Om du har frågor gällande seminariet, registreringen eller kursen, ta kontakt med Leena Maria Heikkola, den lokala organisatören för seminariet (leena.maria.heikkola@abo.fi).
_____
We are organizing a seminar about cognitive communication problems and swallowing in MS in Turku and Masku January 16th–17th, 2020 (see program as an attachment). The seminar is organized together with Masku neurological rehabilitation center, Åbo Akademi and Rehabilitation in MS (RIMS) Networks’ SIG (special interest group) Communication and Swallowing.
The participation in the seminar is free (does not include food). If you wish to participate in the lunch and afternoon coffee (Thu and Fri), you can purchase the food separately via the Åbo Akademi webstore (30 e):
If you are planning to stay the night in Turku, you can participate in the seminar for the price of 83 e, including the seminar, the food, one night in Hotel Helmi, bus travel to and from Masku and a dinner Thu January 16th, 2020. (You can also participate in the dinner at your own cost). Also this participation fee can be bought via the Åbo Akademi webstore (see the link above).
STUDENTS: Students can participate in the seminar and get 5 ECTS by participating in all the presentations and writing a learning diary about them. The course can be used as a specialization course in Master’s Degree or as voluntary studies (check with your subject). More information from Leena Maria Heikkola (leena.maria.heikkola@abo.fi).
If you wish to participate, please fill in the attached form, and return it via e-post to the addresses on the form. Deadline for registration is already on Friday Jan 10th, 2020 at 2 pm.
If you have any questions about the seminar, registration or course, please, do not hesitate to contact the local organizer Leena Maria Heikkola (leena.maria.heikkola@abo.fi).
_______
Masku Neurological Rehabilitation Centre_RIMS_2020
Hämäläinen_SIG communication Masku 2020
Piia Siivonen & Eeva-Liisa Warinowski: How we work in Masku Rehabilitation Centre
Ruhaak_RIMS_SIG_2020_SIG Update
Finskan kevätlukukausi pyörähtää käyntiin ensi viikolla. Tässä kootusti keväällä pidettävien kurssien aloitusajat ja -paikat.
Urpon kurssit
FÖRDJUPADE STUDIER
Kielitieteen teoria ja metodit
Kurssi alkaa ke 8.1 klo 13.30 Kramerissa.
Postseminaari
Seminaari alkaa ti 7.1 klo 10 Urpon työhuoneessa.
Syventävien opintojen seminaarikin jatkuu jonkin aikaa. Ensimmäinen tapaaminen to 9.1. klo 10 Urpon työhuoneessa.
LUKUKURSSIT
Saat kurssien suorittamisesta lisätietoa suoraan Urpolta.
Sluttentamen 1
Sluttentamen 2
Specialisering
Affärsspråk
Reklamspråk
Leena Marian kurssit
GRUNDSTUDIER
Språkliga normer
Kurssi alkaa ti 14.1 klo 8.30 Kramerissa.
ÄMNESSTUDIER
Språklig betydelse och språkanvändning
Kurssi alkaa to 23.1 klo 13.15 Kramerissa.
Proseminarium och kandidatavhandling
Seminaari alkaa ma 13.1 klo 13.15 Kramerissa.
LUKUKURSSIT
Kaikilla kursseilla on omat, avoimet sivut Moodlessa. Sieltä löydät ohjeet kurssien suorittamiseen.
Flerspråkighet
Finska som andraspråk
PLT (Personal Language Tutor) (kurs om tandemundervisning)
Luentopassikurssi (Sovi LM:n kanssa teemasta ja käy seuraavassa lukukauden aikana tietty määrä luentoja sovitusta teemasta. Ota yhteyttä LM:aan, jos haluat suorittaa kurssin.)
Kasian kurssit
GRUNDSTUDIER
Syntax
Kurssi alkaa ti 7.1 klo 10.00 Kramerissa.
ÄMNESSTUDIER
Ordbildning
Kurssi alkaa ti 7.1 klo 13.30 Kramerissa ja Zoomin kautta (linkki löytyy moodlesta).
FÖRDJUPADE STUDIER:
Fördjupad och tillämpad grammatik
Kurssi alkaa ma 16.3 klo 10.00 Kramerissa
Jutan kurssit
GRUNDSTUDIER
Finsk skönlitteratur
Kurssi alkaa 20.1 klo 10 Smedjanissa.
LUKUKURSSIT
Kaikilla kursseilla on omat, avoimet sivut Moodlessa. Sieltä löydät ohjeet kurssien suorittamiseen.
Läskurs i modern finsk skönlitteratur
Kalevala
Läskurs i finsk barn- och ungdomslitteratur.
Oikein hyvää uutta vuotta ja mukavaa kevätlukukautta kaikille!
Tä
tä kirjoittaessani odottelen iltapäivän luentoni ”Suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri” alkamista. Kurssi on ollut erittäin suosittu, ja tänä vuonna kurssilla on myös seitsemän opiskelijaa, jotka kävivät sen viime vuonna. Taisin vahingossa antaa liian hyvät arvosanat! “Onko totta että pojat kutovat?”
Mikä saa ranskalaiset opiskelijat kiinnostumaan suomen kielestä? Yllättävin vastaus tuli eräältä ranskalaiselta pojalta: Kaija Koo! Ranskalainen, englantia pääaineena opiskellut poika oli saanut kipinän Kaija Koon musiikista. Toinen suosikki on Jenni Vartiainen. Poikaa viehättävät ennen kaikkea pitkät vokaalit.
Millaista opiskelu Ranskassa on Suomeen verrattuna? Tiivistäen tärkeintä ovat arvosanat. Kilpailu on tajuttoman kovaa, ja opiskelijat ovat erittäin kilpailuhenkisiä.
Millaista sitten on opettaa ja tehdä töitä Ranskassa? Kaiholla muistelen vaikka sijaisuutta Yrkehögskolan Noviassa Tammisaaressa. Korvapuustin tuoksua ja reippaita pohjalaisia, jotka veivät opettajan asemalle autolla, kun tämä kipitti jäällä koroissaan. Ranskalaiset opiskelijat ovat kyllä enimmäkseen mukavia, mutta työntekijän asema on erittäin byrokraattinen ja informaatio kulkee hitaasti. Itse jouduin odottamaan työtodistusta kolme kuukautta, samaten palkkaa. Tänä aikana kehityin pirkkaniksien kuningattareksi.
Jälkikäteen en enää pystyisi samaan. Maslowin tarvehierarkian mukaisesti perustarpeet tulee olla hyvin hallussa, jotta jaksaa tehdä töitä. Ranskassa käytännön asioiden eteen on nähtävä paljon vaivaa, joka vaatii tavatonta kärsivällisyyttä. Kohtelu on ajoittain aika töykeää, ja suomalaisena on usein liian pehmeä. Yliopistohierarkiasta kertoo se, että päärakennuksen koppalakkinen mies kielsi minua käyttämästä hissiä: ”Se on vain henkilökunnalle!” Sain lopulta ajella hissillä, kun näytin korttiani. Ehkä menen sinne vain ajelemaan hissillä! Pariisi kaupunkina on tavattoman kallis, mutta myös kaunis.
Toivon, etten ole antanut oppilaille liian idyllistä kuvaa Suomesta, mutta arkiasioiden helppous ja opiskelun ja hierarkian epämuodollisuus sekä avuliaisuus eivät ole enää itsestäänselvyyksiä. Millaisen neuvon antaisin finskan opiskelijoille Ehkä hieman jannesaarikivimäisen: kannattaa lukea niitä yllättäviäkin kursseja. Lisäksi kannattaa kuunnella musiikkia. Teillä on finska språketilla hieno laitos ja todella kaunis kampus. Älkää ottako niitä itsestäänselvyyksinä!
Blogin on kirjoittanut Laura Parkkinen, joka toimii suomen opettajana Pariisissa lukuvuonna 2018 – 2019.
Fall 2019
PLACE: Jöns Budde,
TIME: Thursdays every second week (even weeks) 15:15-17.
Program
Week 38 (19 September 2019)
Irina Spita (Russian Language and Literature) Russian diminutives in two post WWII novels
Week 40 (3 October 2019)
Jutta Rosenberg (Finnish Language) Hashtags and Syntax
Week 42 (17 October 2019)
Joanna Pitura (Pedagogical University of Krakow) Designing technology-mediated genre-based instruction to develop L2 speaking skills among English Philology students.
NB! This time we will meet in aud KRAMER (and not in Jöns Budde as we normally do)
Week 44 (31 October 2019)
Gustav Olsson (Åbo universitet, Russian Language) Oregelbunden ordbildning – låneverb i ryskan och bildandet av aspektpar
Week 46 (14 November 2019)
Martin Gill (English Language and Literature) ‘Post-civility’ and the public sphere: the Brexit debate in comments to Express online”.
Week 48 (28 November 2019)
Sofie Henricson (Swedish Language) Linguistic Landscapes
Week 50 (12 December 2019)
Camilla Vásquez (University of South Florida) TBA (NB! We may need a bigger room for this talk.)
Finskan syyslukukausi pyörähtää käyntiin ensi viikolla. Tässä kootusti syksyllä pidettävien kurssien aloitusajat ja -paikat.
Urpon kurssit
ÄMNESSTUDIER
Finska språkets variation och förändring
Kurssi alkaa ke 4.9. klo 13.30 Kramerissa
FÖRDJUPADE STUDIER
Seminarium pro gradu i finska språket
Seminaari alkaa to 5.9. klo 10.15 Urpon työhuoneessa.
Avhandling pro gradu i finska språket
Seminaari alkaa ti 3.9. klo 10.15 Urpon työhuoneessa.
LUKUKURSSIT
Saat kurssien suorittamisesta lisätietoa suoraan Urpolta.
Sluttentamen 1
Sluttentamen 2
Specialisering
Affärsspråk
Reklamspråk
Leena Marian kurssit
GRUNDSTUDIER
Muntliga och skriftliga övningar
Kurssi alkaa ti 3.9. klo 8.30 Kramerissa
Kurssi järjestetään yhdessä ÅA-Vaasan finskan didaktiikan kanssa. Kurssin toinen opettaja on Anna Korhonen ÅA-Vaasasta.
ÄMNESSTUDIER
Inlärning och analys av andra språk
HUOM! Kurssi alkaa to 12.9. klo 12.30 (HUOM! Kurssi alkaa vasta viikolla 37, ja opetusaika on hieman aikaisempi.)
Proseminarium och kandidatavhandling
Kandisemma alkaa ma 9.9. klo 14.15 (HUOM! myöhäisempi aloitusaika!)
LUKUKURSSIT
Kaikilla kursseilla on omat, avoimet sivut Moodlessa. Sieltä löydät ohjeet kurssien suorittamiseen.
Flerspråkighet
Finska som andraspråk
PLT (Personal Language Tutor) (kurs om tandemundervisning)
Luentopassikurssi (Sovi LM:n kanssa teemasta ja käy seuraavassa lukukauden aikana tietty määrä luentoja sovitusta teemasta. Ota yhteyttä LM:aan, jos haluat suorittaa kurssin.)
Saijan kurssit
GRUNDSTUDIER
Fonologi och morfologi
Kurssi alkaa ti 3.9. klo 10.15 Kramerissa
Jutan kurssit
LUKUKURSSIT
Kaikilla kursseilla on omat, avoimet sivut Moodlessa. Sieltä löydät ohjeet kurssien suorittamiseen.
Läskurs i modern finsk skönlitteratur
Kalevala
Läskurs i finsk barn- och ungdomslitteratur.
Oikein mukavaa uutta lukuvuotta kaikille!
Urpo Nikanne
Tutkimusvapaani aikana minulla on ollut hieno mahdollisuus vierailla puolen vuoden ajan keväällä 2019 Washingtonin yliopiston (http://www.washington.edu/) skandinavistiikan laitoksella (Department of Scandinavian Studies) ja tutustua laitoksen toimintaan ja ihmisiin.
Suomen professorina on vuodesta 2001 alkaen toiminut Andrew Nestingen eli tuttavallisemmin Andy. Haastattelin Andya juhannusaattona 2019. Halusin tietää, miten suomen kielen ja kulttuurin oppiaine on saatu Washingtonin yliopistoon, kuka suomea opiskelee, miten Andy itse on innostunut suomen kielestä ja kulttuurista ja mitä hän tutkii ja opettaa.
Washingtonin yliopisto ja sen suomen kielen oppiaine
Washingtonin yliopisto eli UW on suuri 54 000 opiskelijan yliopisto Seattlessa. Yliopisto on akateemisesti tunnustettu ja menestyy jatkuvasti erilaisissa yliopistojen laatuvertailuissa. UW:n Skandinavian tutkimuksen laitoksella voi myös opiskella suomen kieltä ja kulttuuria kaikilla tasoilla alkeiskursseilta tohtoriksi asti. Oppiaine toimii professorin ja vierailevan lehtorin voimin. Kandidaatteja suomen kielestä valmistuu vuosittain 2-3. Joka toinen tai kolmas vuosi valmistuu maisteri. Muutama tohtori on myös saanut väitöskirjan valmiiksi. Skandinavistiikan laitoksella opetetaan suomen lisäksi myös kaikkia pohjoismaisia ja balttilaisia kieliä ja kulttuureita.
Skandinavian tutkimuksen laitos sijaitsee Raitt Hallissa
Andy kertoi, että suomen kielen oppaine perustettiin 1990, kun skandinavistiikan laitosta piti laajentaa. Iltakursseja tarjoamalla oli mahdollisuus saada laitokselle suomen kielen ja kulttuurin professuuri. UW:n ensimmäinen suomen kielen ja kulttuurin professori oli Tom DuBois, joka nyt toimii Wisconsinin yliopistossa Madisonissa. Andysta tuli yliopiston järjestyksessä toinen suomen kielen professori vuonna 2001.
Vieraileva lehtoraatti saatiin laitokselle 1994, kun Tom DuBois yhdessä laitoksella vierailleen Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professorin Seppo Suhosen kanssa onnistui järjestämään puoleksi Suomen opetusministeriön ja puoleksi UW:n rahoittaman suomen vierailevan lehtoraatin. Nyt lehtoraatti täyttää 25 vuotta. Vierailevana lehtorina voi olla kerrallaan korkeintaan viisi vuotta. Nykyisin lehtorina toimii Hanna-Ilona Härmävaara.
Miksi suomen kielen oppaine on niin vahva juuri Seattlessa?
Seattlessa suomalaisuus on Andyn mukaan olennainen osa paikallisväriä, koska alueelle on aikanaan tullut paljon siirtolaisia pohjoismaista, enimmäkseen Skandinaviasta mutta myös Suomesta metsätöihin ja kalastukseen. Uudempaa siirtolaisuutta Suomesta on tullut seattlelaisen yrityksen Microsoftin ja suomalaisen Nokian yhteistyön ansiosta. Noin puolella suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoista onkin suomalaiset sukujuuret, joko uudemmat tai vanhemmat.
Åbo Akademin opiskelijoille ja henkilökunnalle kiinnostava tieto on se, että Seattlessa toimii Swedish Finn Historical Society (https://www.swedishfinnhistoricalsociety.org/om-oss/?lang=sv) ja sen pitämä arkisto, joka on hyvä syy tulla Seattleen. Muun muassa Lars Huldén on tehnyt Seattlessa tutkimusta amerikansuomenruotsalaisista murteista.
Suomen opiskelu antaa valmiuksia monenlaisiin työuriin
Kun kysyin, mitä suomen kielen ja kulttuurin oppiaineesta valmistuneet opiskelijat tekevät työkseen, Andy kertoi, että viime aikoina monet ovat ryhtyneet kääntäjän uralle. Esimerkiksi Sofia Oksasen, Johanna Sinisalon ja muiden Finlandia-palkittujen kirjailijoiden teokset on kääntänyt UW:sta valmistunut maisteri Lola Rogers. Osa on lähtenyt töihin Microsoftille, koska IT-alalla kehitetään ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta ja siinä luonnollisten kielten ymmärrys on tärkeää.
Työmarkkinoista puhuttaessa Andy otti esiin mielenkiintoisen ja tärkeän asian: Suomen ja muiden kieliaineiden opinnot antavat valmiuden ymmärtää tekstejä, kieltä ja kulttuuria syvällisesti. Antamansa lähilukutaidon ansiosta kieliaineen opinnot antavat lisäarvoa myös muiden oppiaineiden osaamiseen. Kieliaineen voi yhdistää tutkinnossa vaikkapa lakitieteeseen, ja se parantaa kykyä ymmärtää lakitekstejä, sopimuksia ja muita tekstejä.
Suomen kielen harrastus syntyi jo varhain
Andy kiinnostui suomen kielestä jo nuorella iällä. Hän on kotoisin Minnesotan osavaltiosta, jonne on suuntautunut paljon siirtolaisuutta pohjoismaista. Vähän vanhempana hänen perheensä muutti Torontoon. Torontossa oli naapurina suomalainen perhe, jonka jäsenistä tuli ystäviä , ja Andyn perhe vieraili myös Suomessa perheen luona 1980-luvulla. Lukuvuonna 1989-1990 Andy tuli vaihto-oppilaaksi Ouluun ja oli päättänyt visusti, että hän oppii suomen kielen. Suomen kielen opiskelua Oulussa auttoi, että lukiossa oli opettaja, jolta hän sai suomen kielen erityisopetusta.
Andy on 47-vuotias ja innokas urheilumies, kestävyysjuoksija ja hiihtäjä. Murtomaahiihtoa hän alkoi harrastaa jo lapsena Minnesotassa. Oulussa hiihtoharrastus auttoi suomen kielen oppimista. Andy hiihti vaihto-oppilasaikanaan kilpaa Oulunsalon Vasamassa. Hän kertoi, että seurakaverien kanssa oli pakkokin puhua suomea. Andy muistelee lämmöllä Vasaman värikästä valmentajaa Veikkoa, joka oli aina ystävällinen ja tuki hyvällä tavalla suomen kielen oppimista.
Akateemiset opiskelunsa Andy aloitti opiskelemalla kirjalllisuutta Saint Olaf Collegessa Minnesotassa pääaineenaan englannin kieli ja kirjallisuus. Suomeen Andy päätyi uudelleen Fulbright-apurahan ansiosta, kun hän sai vierailevan jatko-opiskelijan apurahan lukuvuodeksi 1996-1997 ja tuli vieralijaksi Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitokselle. Suomen-vierailunsa jälkeen hän tuli takaisin Yhdysvaltoihin ja ja Washingtonin yliopistoon suomen kielen professorin Tom DuBois’n jatko-opiskelijaksi. Jatko-opintojensa aikana hän kävi usein Suomessa ja yhteys Suomeen säilyi aktiivisena.
Tutkimusta rikoskirjallisuudesta, elokuvista, koulusta
Andy on kiinnostunut laajasti kielestä ja kulttuurista. Väitöskirjansa hän kirjoitti kulttuurin globalisaatiosta, ja hänen kiinnostuksen kohteensa koskevat niin kirjallisuutta, elokuvaa kuin suomalaista koululaitostakin. Erityisesti Andy on tunnettu hänen Aki Kaurismäen tuotantoa koskevista tutkimuksistaan. Hän on tutkinut laajasti myös pohjoismaista rikoskirjallisuutta.
Viime aikoina hän on entistä enemmän ollut kiinnostunut tutkimaan suomalaista koululaitosta, joka on herättänyt myönteistä huomiota USA:ssa. Andyn mukaan suomalainen koululaitos ja sen menestys pitää nähdä osana suomalaista kulttuuria ja historiaa. Suomen koululaitos on kehittynyt erottamattomana osana muuta yhteiskuntaa ja kulttuuria. Siksi suomalaista järjestelmää tai sen osia ei voi sellaisenaan siirtää vaikkapa USA:han. Kun suomalaisesta koulusta halutaan ottaa oppia ja ymmärtää sen toimintaa, pitää tuntea koululaitoksen laajemmat kulttuuriset ulottuvuudet. Tutkimus on vielä alussa, mutta Andy on pitänyt aiheesta jo opetusta ja kirjoittanut pari artikkelia.
Andyn mukaan ulkomailla olevan suomen kulttuurin tutkijan on hyvä valita sellaisia aiheita, jotka ovat jo valmiiksi tunnettuja, koska ne herättävät kiinnostusta kansainvälisesti. Tällaisia ovat juuri esimerkiksi Kaurismäen elokuvat, pohjoismainen rikoskirjallisuus sekä suomalainen koululaitos.
Tervetuloa Seattleen!
Ennen kuin vedimme lenkkitossut jalkaan ja lähdimme yhdeksän kilometrin juoksulenkille, kysyin Andylta, mitä terveisiä hän haluaisi lähettää Åbo Akademin suomen kielen opiskelijoille.
– Tervetuloa Seattleen, jos on kiinnostusta! UW:lla on sopimus ÅA:n kanssa, ja olisi hauska, jos sitä käytettäisiin enemmän. Meillä on käynyt Suomesta esimerkiksi väitöskirjan tekijöitä vierailemassa.
Andy ja Urpo
Eppujen, Juicen, Irwinin ja Hectorin laulunsanat kaikuivat lapsuudenkotini seinien sisällä 90-luvulla. Heidän lyriikkansa ovat syöpyneet syvälle sieluni sopukoihin, ja niissä on mielestäni kaikki melankolisen kaunis, syvä ja rehellinen. Arjen kuvausta paljaimmillaan. Heidän lyriikkansa tarjoilevat kuulijoille suomen kieltä parhaimmassa mahdollisessa muodossa.
Rakas Waarini oli aikoinaan ahkera kirjoittaja, ja hänen poismenonsa jälkeen lukiessani hänen armeija-aikaisia muistelmiaan ja runojaan, ymmärsin jotakin ratkaisevaa identiteettini kannalta. Ymmärsin, miksi kirjoitan ja mistä kirjoittamisen halu kumpuaa. Se on sisäänrakennettua. Ymmärsin myös sen, miksi kaikista ihmisistä juuri Waarini kiikutti ylpeänä runojani paikallisen lehden julkaistavaksi.
Rakastan kirjoittamista, ja suomen kieli on ehdottomasti kaunein kieli, jonka tiedän. Kun äitini antoi minulle ensimmäisen päiväkirjani, sen täyttäminen vei täysin mukanaan. Jossain teini-iän taitteessa, kun kyseiselle iälle ominaiset vimmaiset ja vahvat tunteet täyttivät nuoren tytön mieltä, löysin rauhaa – ja monesti lohtuakin – runojen kirjoittamisesta. Lukiossa kirjoitin edelleen runoja, mutta tuossa iässä aloin entistä enemmän nauttia esseiden kirjoittamisesta. Arvosanatkin kielivät aidosta kiinnostuksesta kirjoittamista kohtaan.
Minulla on ollut matkassani suurenmoinen onni, koska suomen kielen opettajani ovat aina olleet ihania ja inspiroivia tyyppejä. Olen kiitollinen kaikista loistavista suomen kielen opettajista, jotka ovat sysänneet minua siihen suuntaan, jonne minun aina kuuluikin mennä. Lukiossa kerroin hyvin itsevarmasti suomen kielen opettajalleni suunnitelmastani hakea Åbo Akademihin opiskelemaan suomen kieltä. Haave kuitenkin unohtui hetkeksi, kun sain valkolakin ja elämä tapahtui. En olisi uskonut, että kymmenen vuotta haaveen lausumisesta ääneen, voin tosiaankin kuuluttaa kaikille, että minä tein sen. Toteutin unelmani.
Muistan sen uskomattoman tunteen, jonka koin, kun tulin finskalle. Huomasin olevani oikeassa paikassa. Olin tekemässä juuri sitä, mitä minun oli tarkoitettukin tekevän. Olin maailman onnellisin, kun olin vihdoin löytänyt oman paikkani maailmasta. Osasin arvostaa opiskelupaikkani todella korkealle, koska olin eksynyt matkalla ja opiskellut alaa, joka ei sopinut minulle eikä tehnyt minua onnelliseksi. Suomen kielen opiskelu teki minut onnelliseksi, ja opintojen etenemisen myötä myös tulevaisuudenhaaveni kirkastuivat. Suurin osa opiskelukavereistani halusi opettajiksi. Itse osasin opiskelujen alussa ainoastaan sanoa, että opettajaa minusta ei tule. Tunsin välillä hieman huonommuudentunnetta erilaisuudestani ja siitä, ettei minulla ollut mitään suunnitelmia tulevaisuuteni varalle, kun olin ”vain” suomen kielen yleisellä linjalla. Aloin kuitenkin pikkuhiljaa luottamaan siihen, että löydän paikkani, samalla tavalla kun löysin finskalle.
Finskalla on aivan ihana ja kotoisa ilmapiiri, ja siitä käy kiittäminen siellä työskenteleviä ihmisiä, jotka tekevät joka päivä töitä sen eteen, jotta me opiskelijat onnistuisimme. Erityisesti kolme ihmistä jää minulle vahvasti mieleen. Meidän maailman ihanin ja rauhallisin professorimme Urpo Nikanne, joka kärsivällisesti jaksoi innostua kaikista tasaiseen tahtiin vaihtuvista aihepiireistä, joita ehdotin graduni teemaksi. Jo eläkepäivistään nauttiva Eeva Lähdemäki, jonka luennoille oli aina mukava mennä ja jonka kanssa synkkasi heti alusta asti, ja höpöttelimme paljon muutakin kuin vain opiskeluun liittyviä asioita. Eevan luento oli itseasiassa ensimmäinen, johon finskalla osallistuin. En ikinä unohda sitä, kuinka avosylin hän otti minut vastaan, vaikken ollut siinä vaiheessa vielä päässyt virallisesti finskaan sisälle. Ihana kandi- ja graduohjaajani Leena Maria Heikkola, joka viikko toisensa jälkeen jaksoi kannustaa minua kunnianhimoisessa aikataulutavoitteessani gradun suhteen. Leena Marialla on myös taito valaa uskoa toiseen, silloin kun tuntuu, ettei hommista tule mitään. Lisäksi hän on huikean inspiroiva ja avulias ihminen. Olen kiitollinen teille jokaiselle. Kiitos, kun teette finskasta sen finskan, mikä se on. Se ei voisi olla parempi paikka.
Kirjoitin pro gradu -tutkielmani blogeista ja bloggaamisesta. En halunnut kirjoittaa kielioppiin liittyvistä asioista, koska se ei sinänsä ole ikinä kiinnostanut minua suuremmin, mikä on outoa suomen kielen opiskelijan suusta lausuttuna, tiedän. Minua kiinnosti enemmän muut osa-alueet suomen kieltä opiskellessa, yhtenä esimerkkinä suomen kirjallisuuden historia. Ajattelin, että kielioppiosuus on osa opintosuunnitelmaa, josta on vain päästävä läpi. Suomen kielen opiskelu on paljon muutakin kuin vain kielioppia. Perustelin graduvalintani sillä, että blogeissa kirjoitetaan paljon, ja kaikki kirjoittaminen muokkaa aina kieltämme. Halusin aiheen, joka todella kiinnostaa minua ja josta jaksan kyllästymättä kirjoittaa. Kirjoitin graduni blogien markkinointisidonnaisuuksien ilmoittamisesta. Otsikoksi valikoitui Blogit nykyajan markkinointivaikuttajina. Gradussa tarkastelun kohteena oli kuudesta eri blogista valitut yhteensä kaksikymmentäneljä blogipostausta, jotka oli toteutettu yhteistyössä erilaisten yritysten kanssa. Tavoitteenani oli selvittää, onko yhteistyöpostausten markkinointisidonnaisuudet merkitty Mainonnan eettisen neuvoston ohjeiden mukaisesti. Tarkastelin myös affiliate-markkinoinnin osuutta näistä yhteistyöpostauksista. Selvitin myös markkinointitunnisteiden sijaintia yhteistyöpostauksissa sekä tarkastelin, esiintyykö saman yrityksen tuotteita useammassa yhteistyöpostauksessa. On aivan mahtavaa, että kaksi kiinnostuksenkohdettani, blogit ja markkinointi, tarjosivat minulle pro gradu -tutkielman aiheen. En voisi olla onnellisempi gradun aiheenvalinnasta. Kuljin rohkeasti omalla tielläni, keskityin omaan tekemiseeni, enkä enää vahingossakaan vähätellyt itseäni tai tuntenut huonomuudentunnetta. Palkintona siitä kaikesta kovasta työstä saan nyt kutsua itseäni filosofian maisteriksi.
Olen elävä esimerkki siitä, että suomen kieltä kannattaa hakea opiskelemaan, vaikka ei haluaisi opettajaksi tai kielioppi ei hirmuisesti kiinnostaisikaan. Åbo Akademilla suomen kielen opiskeleminen avaa nimittäin hienoja ovia tulevaisuuden seikkailuihin. Tämän todistaa se, että olen saanut kaksi työpaikkaa. Siirryn opiskelijaelämästä suoraan työelämän pyörteisiin. Toisessa työpaikassa työskentelen yritysmarkkinoinnin parissa, ja toisessa toimin sisällöntuottajana. Sisällöntuottajan pestissä pääsen tuottamaan sisältöä yrityksen nettisivuille sekä kirjoittamaan uutiskirjeitä. Näissä tehtävissä hyödyn suuresti siitä, että olen opiskellut suomen kieltä.
Matka opiskelijana on nyt takanapäin, ja matka maisterina voi alkaa!
(Tekstin on kirjoittanut kevään 2019 tuore suomen kielen maisteri Ida Keskinen.)
Aika: 3. – 4.6.10
Paikka: Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2, Turku
OHJELMA (muokattu 14.5.19)
Ma 3.6. klo 10.00–16.40
10.00–10.10 Alkulöpinät
10.10–10.50 Esa Itkonen (Turun yliopisto): Strukturalismi vs. funktionalismi
”A structure can be described ’out of time’ but its ’functioning’ cannot” (Giddens). Oikein! (Onhan jälkimmäisessä tapauksessa kyseessä kausaaliprosessi.) Rationaaliselityksen malli yhdistää nämä kaksi aspektia: yhtäältä se näyttää teon (’ajattoman’) rakenteen; toisaalta se esittää päämäärän omaksumisen ja keinoa koskevan uskomuksen syinä, joiden seuraus teko on.
10.50–11.30 Aleksi Mäkilähde (Turun yliopisto): Pohdintaa kielellisen teon ja teon selityksen rakenteesta
Käsittelen esitelmässäni yhtäältä kielellisten tekojen ja näiden tekojen selitysten rakenteita. Esittelen väitöskirjassani kehittämääni formalismia, joka laajentaa Esa Itkosen rationaalin selityksen skeemaa ja yhdistää siihen elementtejä G. H. von Wrightin tekojen ja muutoksen logiikasta. Käytän formalismia tekojen analyysin lisäksi erilaisten selitystyyppien luokittelemiseen.
11.30–12.10 Emmi Hynönen (Turun yliopisto): Epämääräisyyttä osoittavien tarkenteiden artikkelimaisuus suomen kielessä
Fennistisessä kielioppiperinteessä on vallinnut laaja konsensus siitä, ettei suomen kielessä ole artikkeleita. Tästä näkemyksestä on kuitenkin määräisyyden ilmaisemisen osalta keskusteltu. Sen sijaan epämääräisyyttä osoittavia tarkenteita (esimerkiksi yksi tai jokin) ei ole juurikaan käsitelty artikkelimaisuuden näkökulmasta. Esitelmässäni tarkastelen niiden artikkelimaisia piirteitä kielitypologisen luokittelun näkökulmasta.
12.10–13.10 Lounas (omakustanteinen)
13.10–13.40 Chingduang Yurayong & Seppo Kittilä (Helsingin yliopisto): Suomen =se ja =hAn diskurssipartikkeleina
Esitelmässämme käsittelemme pragmatiikan kieliopillistumista tutkimalla suomen diskurssipartikkelien =se ja =hAn käyttöä. Partikkelien funktiot ovat lähellä toisiaan, mutta niiden käytössä on eroja esimerkiksi sen suhteen millaista informaatiota niiden käyttö puhujalta edellyttää ja onko tieto yksityistä vai jaettua. Myös rakenteelliset erot partikkelien välillä ovat melko selvät.
13.40–14.20 Anders Holmberg (Newcastle University): Hur man pratar till sig själv
Vid självprat (self talk) kan jag säga Jag är så trött på dig! till mig själv, där jag och du båda refererar till mig själv. Men jag kan inte säga Du är så trött på mig! med samma betydelse. Varför inte det? Föredraget handlar om syntax, semantik och pragmatik i självprat.
14.20–14.40 Kahvitauko
14.40–15.20 Gustaf Olsson (Turun yliopisto): Vad är en språklig regel?
Att språk innehåller regler torde var och en som har läst ett främmande språk veta. Regler är dock sällan stabila över lång tid, och regler kan innehålla förbryllande luckor (t.ex. en rädd människa, ett ??rätt barn). Vad detta kan innebära är temat för den här presentationen.
15.20–16.00 Tommi Nieminen (Legisign.org): Puherytmin olemus ja funktiot
Rytmi on arvoituksellisin osa puheen prosodiaa. Joissakin kuvauksissa sitä ei
ole mukana ollenkaan; toisissa se ohittaa hierarkiassa painon. Joskus sen
olemassaolo puheessa on jopa kiistetty. Naiiveille kielenpuhujille se on usein
ensisijainen ?vierauden? kriteeri. Mutta mitä se oikeastaan tekee puheessa ?
ja puheelle?
16.00–16.40 Annika Koskelainen (Åbo Akademi): Toisen polven ruotsinsuomalaiset, kolmannen kulttuurin kasvatteja?
Toisen polven ruotsinsuomalaiset elävät ainakin kahdessa kulttuurissa rinnakkain.
Vanhempien kautta on siteet suomalaiseen kulttuuriin, samalla kasvetaan ruotsalaisessa
kulttuurissa. Muodostuuko ruotsinsuomalaisuudesta myös oma kolmas kulttuuri? Keitä
voidaan laskea mukaan ruotsinsuomalaisiin? Esitelmässä pohditaan näitä asioita ja toisen
polven ruotsinsuomalaisuutta tarkastellaan myös kansainvälisessä valossa.
18.30– Illallinen Ravintola Paninissa (Linnankatu 3, 20100 Turku; Ruokailu tarjotaan esitelmöijille, muut voivat osallistua omakustanteisesti)
Ti 4.6. klo 9.30–16.10
9.30–10.10 Anneli Pajunen (Tampereen yliopisto): Kielenhallinnan odotuksenmukaisuus peruskoululaisilla kielen eri osa-alueilla
Vertailen esitelmässäni 12- ja 15-vuotiaiden peruskoululaisten morfologisen ja semanttisen tiedon hallintaa kirjoittamistaitoihin ja pyrin arvioimaan, korreloivatko ne. Lisäksi arvioin, selittääkö kieliopin ja kielitiedon hallintaan (morfologia, semantiikka) liittyvä osaaminen kielenkäyttötaitojen tasoa (kirjoittamistaitoa).
10.10–10.50 Mari Honko (Jyväskylän yliopisto): Suomenopiskelijoiden käsityksiä kielestä, kielitaidosta ja kieliasiantuntijuudesta
Keräsin keväällä 2017 ja 2019 lyhyen verkkokyselyn avulla tietoa siitä, miten Jyväskylän yliopiston suomenopiskelijat hahmottavat kielen ja kielitaidon käsitteet. Kyselyn avulla selvitin myös, miten opiskelijat suhteuttavat toisiinsa kieltenopiskelijan ja maallikon kieliasiantuntijuuden sekä mitkä tekijät opiskelijan mielestä tukivat tai haittasivat kyselyajankohtana oman kieliasiantuntijuuden saavuttamista. Esittelen esityksessäni kyselyn satoa.
10.50–11.30 Elisa Repo, Niina Kekki (Turun yliopisto) ja Leena Maria Heikkola (Åbo Akademi): Kohti kielitietoisia käytänteitä. Kyselytutkimus aineenopettajaopiskelijoiden kielenoppimis- ja monikielisyyskäsityksistä opettajan pedagogisten opintojen alkuvaiheessa
Kyselytutkimuksessa tarkastellaan eri alojen aineenopettajaopiskelijoiden (N = 59) käsityksiä kielenoppimisesta ja monikielisyydestä. Opettajaopiskelijoiden käsityksiä verrataan opiskelijoiden ajatuksiin toimia oppitunnilla tilanteessa, jossa maahanmuuttajataustainen oppilas ei pysy opetuksessa mukana kielitaitonsa vuoksi. Tutkimus perustuu kielellisesti vastuullisen opettajuuden viitekehykseen. Laadullinen aineisto on koodattu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, ja analyysi antaa tietoa pedagogisten opintojen ja opetusharjoitteluiden kehittämiseen.
11.30–11.50 Kahvitauko
11.50–12.30 Martina Björklund (Åbo Akademi): Multilingual expression of affect in a Finland-Swedish girl’s texting with friends (på svenska)
My paper reports findings from a case study of texting between a plurilingual
Finland-Swedish young adult (18 years old) and three constellations of likewise
plurilingual schoolmates/friends (18-19 years old). The base language of the messages is
Southern Finland urban Swedish spoken in Turku. The exchanges contain a lot of affect,
both linguistic (affect bursts and emotive evaluative expressions) and iconic (smileys
and likes). The great majority of linguistic expressions of affect demonstrate linguistic
features from other named languages than Swedish, mostly English.
12.30–13.10 Katarzyna Wojciechowicz & Jutta Rosenberg (Åbo Akademi): Digiopetus – digiundervisning
Tässä esitelmässä kerromme suomen kielen oppiaineen digitaalisesta opetuksesta. Olemme syksystä 2017 asti vastanneet aineopintojen opetuksesta Vaasaan Adobe Connectin (ja myöhemmin Zoomin) kautta. Kerromme omista kokemuksistamme sekä tulevaisuuden suunnitelmistamme etsimällä vastausta kysymykseen: Miten digitalisuutta voi hyödyntää opetuksessa ja oppimisessa yliopistossa?
I denna presentation berättar vi om finska språkets digitala undervisning. Vi har fr.o.m. hösten 2017 ansvarat för undervisningen på ämnesstudienivå till Vasa via Adobe Connect (och senare Zoom). Vi kommer att berätta om våra erfarenheter och framtidsplaner genom att söka svar på frågan: Hur kan man använda digihjälpmedel i undervisningen och inlärningen vid universitet.
13.10–14.00 Lounas (omakustanteinen)
14.00–14.40 Hanna Acke (Åbo Akademi): Changing Views of Language in a Controversy on Feminist Linguistics
In my paper, I analyse how changing views of language form the heart of a fierce controversy on the emerging field of feminist linguistics in a German linguistic journal in the late 1970s.
14.40–15.20 Irina Rogojin (Åbo Akademi): Linguistic means of expressing emotions
I explore linguistic means of expressing emotions by the example of emotional suffixes,
which are widespread in the Slavic and other European languages. Of particular importance is the diversity of the pragmatics of emotive diminutives and their introduction into the course of Russian as a foreign language.
15.20–16.00 Leena Maria Heikkola (Åbo Akademi): Musiikki ja kieli (in English)
Kumpi oli ensin: kieli vai musiikki? Eräiden teorioiden mukaan ihmiskieli on kehittynyt musiikista. Esityksessä tarkastellaan, mitä yhteistä musiikilla ja kielellä on sekä miten musiikkia ja kieltä prosessoidaan neuraalisella tasolla. Lisäksi pohditaan, miten musiikkia voidaan käyttää lapsen kielenkehityksen tai vieraan kielen oppimisen tukena.
16.00–16.10 Löppuhöpinät
“Nurkasta kuuluu se polokan tahti, kun Ieva se jytkytti. Eipä meitä kiellot haittaa kun myö tanssitaan laiasta laitaan”. Sorbonne Universitén Pohjoismaisten kielten ja germanistiikan laitos toivotti minut tervetulleeksi laulaen Ievan polkkaa lokakuussa 2018. Kauniisti ja sointuvasti soi ruotsiksi myös Vem kan segla för utan vind. Aloitin syyskuussa 2018 suomen kielen lehtorina Pariisissa Université Sorbonnessa.
Kyseessä on yksi Euroopan vanhimmista yliopistoista, keskiajalla perustettu La Sorbonne, joka aloitti teologisena tiedekuntana. Keskiajalla yliopistossa vaikutti myös turkulainen Olavi Maununpoika. Nykyään tiedekuntia on kolmetoista, jotka ovat eri puolilla Pariisia. Faculte des Lettres, jossa pohjoismaiset kielet ovat, on arvokkaassa seitsemännessätoista kaupunginosassa, boulevard Malesherbesilla. Ohitan työpäivinä mm. Liberian suurlähetystön ja Marcel Proustin kotitalon, jossa hän katseli Madeleine-kirkkoa.
Suomea voi opiskella valinnaisena tanskan, islannin, ruotsin, norjan ja fäärin rinnalla. Omat oppilaani ovat sekä pohjoismaisten kielten opiskelijoita että laaja-alaisesti ympäri Pariisia kreikan, filosofian, sosiologian, kauppatieteen ja poliitiikkatieteiden opiskelijoita. Kolmen kielikurssin lisäksi opetan kurssia La sociéte et la culture finlandaise, joka on itselleni ollut erityisen mielekäs. Syyslukukaudella tutustuimme esimerkiksi Suomen koulutusjärjestelmään, saamelaisiin, muumeihin ja Suomen ja Venäjän historiaan. Eilen pohdimme adjektiivia ”kaurismakique”, joka on johdettu Aki Kaurismäestä, ja puhuimme suomalaisesta elokuvasta.
Laitoksen työkieli on ruotsi ja esimieheni on ruotsalainen. Laitoksen työkulttuuri on rennohko ja pohjoismaalainen. Itse olen yrittänyt teroittaa oppilaille, että minua voi sinutella ja puhutella etunimellä. Madame Parkkinen kuulostaa noh, ei ainakaan minulta. Laitoksen ulkopuolella ollaan hyvinkin muodollisia ja byrokratia on kankeaa. Esimerkiksi päärakennuksen hissiä ei saa käyttää kuin henkilökunta.
Heavy-musiikkia ja Kalevalaa
Mikä saa ranskalaiset kiinnostumaan Suomesta ja opiskelemaan sitä? Esimerkiksi villi eksotiikka ja heavy-musiikki! Olen puolen vuoden aikana oppinut hyvin paljon erilaisista suomalaisista heavybändeistä. Lisäksi kiinnostaa Kalevala, Runeberg ja Kaurismäki. Suomen opiskelijoita on enemmän kuin esimerkiksi tanskan, juuri siitä syystä, että ”Tanskassa ei ole heavy-skeneä”. Opiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja hyvin arvosanasuuntautuneita. Esitelmät ovat erittäin hyvin rakennettuja, ja kotitehtävät paisuvat pienoistutkielmiksi. Syyskauden arvosanojen tultua rekisteriin moni opiskelija tuli itkemään arvosanaansa. Ranskalaisten lisäksi oppilaina on italialaisia ja kiinalaisia.
Ranskalaiset ajattelevat hyvin ranskalaisesti, esimerkiksi ranskalainen ”tekee ystäviä”, faire les amies, kun suomeksi ystäviä saadaan. Kiinalaiset listasivat esitelmässään parhaat suomalaiset paikat, joissa voi ottaa kuvia instagramiin. Tälläisiä olivat mm. Koli ja Levi-tunturi.
Miksi opiskella finskaa?
Tällä hetkellä istun kylmässä kahvilassa St. Germain des Présillä. Tulevaisuuden kanssa pähkäileviä finskalaisia kehoitan mahdollisuuksien rajoissa opiskelemaan kaikkea, mikä kiinnostaa, ja keräämään kokemusta finska som andra sprak- opettajuudesta, vaikka opettaminen ei tuntuisikaan omalta jutulta. Kokemus siitä, että pystyy pärjäämään toisella kielellä työelämässä on käsittämättömän arvokas ja voi johtaa yllättäviinkin paikkoihin. Lisäksi suomalaista koulujärjestelmää arvostetaan maailmalla todella paljon.
Olen kertonut oppilaille siitä, miten ala-asteen opettajani Turussa kirjoitti minulle, ujolle pienelle lettipäiselle tytölle kirjeitä. Olen muistellut myös finskan kahvihuonetta ja sitä, miten yliopisto-opettajilla finskalla oli leppoisa meno ja aina aikaa. Etenin kahden maisteristutkinnon ja jatko-opintojen ohessa jotenkin vahingossa finskan graduvaiheeseen ja yritän nyt keväällä saada valmiiksi graduni Laura Huhtasaaren retoriikasta.
Sattumalta Abo Akademilla aloitetut kieliopinnot olivat onnenpotku, jota voin lämpimästi suositella! Myönteisistä ja mutkattomista kokemuksista finskalla saa myös avaimia omaan opettajuuteen, vaikka joskus tuntuu, että monia asia on hukassa.
Blogin on kirjoittanut Laura Parkkinen, joka toimii suomen opettajana Pariisissa lukuvuonna 2018 – 2019.
